Suomalaisen kirkollisen työn keskus 50 vuotta
Hannoverissa 16.3. pidetyllä juhlavastaanotolla vastaanotettiin tervehdyksiä ja huomionosoituksia, vuosikokouksessa valittiin uudet johtokunnan puheenjohtajat ja uusia jäseniä johtokuntaan.
uusi johtokunta: vas. Leena Suhl, Markus Miettinen, Leena Niemi, Päivi Kantti, Jenni Kempcke, Janika Konttinen. Kuvasta puuttuvat Elina Lange ja Mikael Merenmies
Tänä vuonna 50 vuotta täyttävää Suomalaisen kirkollisen työn keskusta juhlistettiin lauantaina 16.3.2024 Hannoverin Hanns-Lilje-Hausissa pidetyllä pienimuotoisella juhlavastaanotolla. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan mm. Saksan evankelisten kirkkojen (EKD) Länsi- ja Pohjois-Euroopan suhteista vastaava kirkkoneuvos Frank-Dieter Fischbach. Tilaisuuden musiikista vastasivat Hannoverin suomalaisen seurakunnan jäsenet Hanna Hosio, Hanna Dallmeier ja Thorsten Leißer.
Suomalaisen kirkollisen työn keskus lausui tilaisuudessa sydämelliset kiitokset pitkäaikaiselle yhteistyökumppanilleen Suomen suurlähetystön konsuli Tarja Parkkiselle, ja tilaisuudessa nautittiin suurlähetystön tarjoama kuohuviinitarjoilu. Juhlaan toivat tervehdyksensä lisäksi videon välityksellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko ja Suomen merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen sekä Saksan Suomi-koulujen neuvosto. Paikan päällä tervehdyksensä lausuivat mm. Deutsch-Finnische-Gesellschaftin (DFG) edustajat ja Berliinin Suomi-keskus.
Vastaanoton lopuksi eteläisen Saksan suomalaispappi Hanna Savukoski-Olli luovutti ulkosuomalaistyöstä vastaavan Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalon puolesta Kirkon ulkosuomalaistyön ansiomerkit Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen pitkäaikaisille johtokunnan puheenjohtajille Katriina Wegenerille ja Reina Waissille. Lämpimät onnittelut!
Vuosikokous 2024
Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen (SKTK) sääntömääräisessä vuosikokouksessa valittiin johtokunnan uudet puheenjohtajat ja jäsenet erovuoroisten tilalle sekä hyväksyttiin Rengas-lehden ilmestymistiheyttä koskeva sääntömuutos.
Vuosikokouksen puheenjohtajaksi johtokunta oli kutsunut Annaliisa Kühnin Dresdenistä. Kokoukseen osallistuivat kutsuvieraina Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Valtteri Salmi ja Suomen Saksan-suurlähetystön konsuli Tarja Parkkinen, ja he kertoivat kokouksen ääntenlaskentatauoilla merimieskirkon ja suurlähetystön kuulumisista.
Uusi johtokunta
Johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Markus Miettinen (Frankfurt) ja varapuheenjohtajaksi Päivi Kantti (Frankfurt).
Erovuoroisista varsinaisista jäsenistä Leena Niemi (München) valittiin uudelleen kaksivuotiskaudeksi ja uutena varsinaisena jäsenenä johtokuntaan valittiin Janika Konttinen Lyypekistä. Erovuorossa olleen varajäsenen tilalle valittiin kaksivuotiskaudeksi Mikael Merenmies Berliinistä ja varajäsenenä tähän saakka toimineen Päivi Kantin tilalle hänen kautensa jäljelläolevaksi vuodeksi valittiin Elina Lange Bremenistä. Johtokunnassa jatkavat ensi vuonna erovuoroon tulevat varsinaiset jäsenet Jenni Kempcke (Rhein-Neckar) ja Leena Suhl (Berliini).
Johtokunnan väistyvä puheenjohtaja Katriina Wegener lausui Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen puolesta sydämelliset kiitokset tähänastisesta työstä johtokunnassa Jaana Barzille (Dresden) ja Milja von Fragsteinille (Lyypekki).
Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.
Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.
Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.
Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”
Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.
Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022.
Olen 48-vuotias, kotoisin Helsingistä ja asunut vuodesta 2012 alkaen vaimoni ja kahden teini-ikäisen poikani kanssa Hessenissä Darmstadtin lähistöllä, ja työskentelen tietoturvatutkimuksen professorina Frankfurt University of Applied Sciences -korkeakoulussa.
Saksan suomalaiseen kirkolliseen työhön tutustuin ensimmäisen kerran jo lapsena isäni toimiessa lounaisen Saksan suomalaispappina 1984–88. Paluu Saksaan ja Frankfurtin suomalaiseen seurakuntaan olikin tavallaan kuin kotiinpaluu. Frankfurtin seurakunnan kirkkoraatiin kuuluin 2013–2024, joista kolme viimeistä vuotta puheenjohtajana.
Saksan suomalaisen kirkollisen työn muutosprosessin myötä supistuvien rahallisten ja henkilöresurssien takia toteutettavat muutokset tuovat mukanaan haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan luovia ratkaisuja ja keskittymistä kirkollisen työn kannalta keskeisiin toimintoihin. Olennaisia kysymyksiä on, miten turvata saksansuomalaisille jatkossakin mahdollisuus kuulla ja lukea hengellistä sanomaa omalla kielellä, ja miten kohdata uudet tulokkaat siten, että he saavat tietää Saksan suomalaisisten seurakuntien toiminnasta ja tuntevat itsensä tervetulleiksi osallistumaan niiden toimintaan. Oman lisänsä tähän tuo se, että Saksan suomalaiset seurakunnat jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle, ovat hyvin eri kokoisia ja toimintakulttuuriltaan omaleimaisia. Kirkollisen työn muodot Saksassa on jatkossa pyrittävä muokkaamaan sellaisiksi, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin eri seurakuntien tarpeisiin eri puolilla liittotasavaltaa.
Haluan jatkaa SKTK:n johtokunnan puheenjohtajana ja kokemustani hyödyntäen olla rakentamassa Saksan suomalaisen kirkollisen työn tulevaisuutta vaalimalla seurakuntalaisille rakkaita perinteitä, kuitenkin tarvittaessa toimintamuotoja rohkeasti uudistaen sekä kehittämällä myös uusia toimintamuotoja kohtaamaan erityisesti nuorempien sukupolvien tarpeita.
Koska SKTK:n viestintäkoordinaattori on aviopuolisoni, tulen jatkossakin delegoimaan muuten puheenjohtajalle kuuluvat julkaisujen vastaavan päätoimittajan tehtävät varapuheenjohtajalle. En tule myöskään osallistumaan mihinkään keskusteluihin koskien puolisoni työn ehtoja, ja tulen jääväämään itseni kaikista puolisoni työsuhdetta tai työsuhde-etuja koskevista päätöksistä. Vuoden 2025 alusta lukien SKTK:n työntekijät ovat merimieskirkon työntekijöitä, jonka jälkeen SKTK:lla ei tule enää olemaan palkattuja työntekijöitä.
19.3.2024 12.48