Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2024

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
7-10/2024 26.5.2024 KV 26 (24.6.2024)
11-12/2024 26.9.2024 KV 43 (21.10.2024)
2025 1. nro 26.11.2024 KV 1 (2.1.2025)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Traditio kantaa

2022-06-28 18:19:00.0

Hanna Savukoski etuviistosta kuvattuna, taustalla epäteräviä kaupunkitaloja

Hartauskirjoitus

Tuntui ihan sydämessä asti, kun sai kuulla suomea ja laulaa suomeksi pitkästä aikaa. On niin hyvä, että täällä kaukomaillakin on paikka, jossa saa kokemuksen koti-Suomesta.

Tuttu tunne ja ajatus ehkä monelle ulkosuomalaiselle ja erityisesti niille, jotka jo hetken ovat ulkomailla asuneet. Jossakin vaiheessa, kaiken alkuihastuksen ja innokkuuden jälkeen monelle nousee pintaan kaipuun tai koti-ikävän tunne. Tulee tarve puhua ja kuulla omaa äidinkieltä, viettää yhteisiä juhlia, laulaa niitä lauluja, joita jo lapsena on oppinut ja hiljentyä yhdessä itselle tuttujen perinteiden ja tapojen kautta.

 

Suomalaiset seurakunnat Saksassa ja eri puolilla maailmaa ovat aikanaan saaneet alkunsa juuri tarpeesta puhua ja kuulla omaa äidinkieltä, viettää yhteistä jumalanpalvelusta sekä toiveesta jakaa omaan kulttuuriin kuuluvia perinteitä. Kulttuuriperintö vahvistaa identiteettiä ja auttaa ymmärtämään sekä hyväksymään erilaisuutta ja muita kulttuureja. Suomalaisessa kulttuurissa ja sen perinnössä luterilaisuudella on merkittävä osa. Kulttuuriperintö ei ole pelkästään menneisyyttä, vaan kirkko luo ja uudistaa kulttuuria omalla toiminnallaan jatkuvasti. Juhlat, arki, työn ja vapaa-ajan rytmitys, ne kaikki nousevat kristillisestä traditiosta ja leimaavat meidän arkeamme ja elämää läpi vuoden. Luterilaisuus ja sen luoma pohja ovat osa suomalaista identiteettiä, olimmepa sitten aktiivisia kirkon jäseniä tai seurakunnassa nimenomaan kielen ja kulttuurin takia mukana olevia.

Traditio sitoo meitä yhteen. Se luo meille pohjan, jonka päälle on hyvä lisätä uusia kokemuksia ja rakentaa uutta. Perinteiset juhlat, oma sydämen kieli, lapsuudessa opittu iltarukous tai lastenlaulu, ne ovat meille asioita, jotka lohduttavat ja tuovat jonkinlaista sisäistä rauhaa. Turhaan ei sanota, että traditio ja perinteet kannattelevat ja rutiinit pitävät arjessa kiinni.

Seurakunnat kutsuvat meitä yhteisen tekemisen ja kokemisen pariin. Juhlat, hartauselämä, oman äidinkielen kuuleminen ja puhuminen tuovat meitä yhteen. Yhdessä saamme rakentaa jotakin uutta, vahvistaa omaa kulttuuriperintöämme ja lievittää myös aika ajoin iskevän koti-ikävän tunnetta.

”Kirkko tämä olkoon puu, nyt torin keskelle se nouskoon. Pesän linnuille se suokoon, ohikulkijoille suojan. Niin kuin puu nyt kirkko olkoon, kasvakoon se kulman taakse, ja kun kaukaa kotiin saavun, syliin, sulkekoon se hellään.” (Virsi 949:2, sävel ja sanat Pablo Sosa, suom. Anna-Mari Kaskinen)

 

Hanna Savukoski-Olli

 

 

Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 7–9/2022. Kuva/Foto: Paul Gijni

Kirjoittajat