Vuoden 2020 lopulla julkistettu uutinen Suomen kirkon ulkosuomalaistyön hallinnon yhdistämisestä Suomen Merimieskirkon kanssa on meitä kaikkia koskeva iso muutos, johon liittyvät kolme työn uudelleenorganisointiin vaikuttavaa tekijää: taloudelliset resurssit, työntekijäresurssit ja vapaaehtoisten määrä. Kirkon ulkosuomalaistyön ja Merimieskirkon yhdistyminen astuu voimaan vuoden 2025 alusta. Valmisteluprosessi on jo aloitettu, ja Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen (SKTK) työyhteisö eli papit, työntekijät ja johtokunta ovat vahvasti mukana prosessissa. Seurakuntien ääni kuuluu aluepäivien ja säännöllisesti järjestettävien kirkkoraatien puheenjohtajien tiedotustilaisuuksien kautta.

Taloudelliset resurssit vuosille 2025–2029 määritellään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Saksan evankelisen kirkon (EKD) välisessä sopimuksessa, joka on parhaillaan uusintakierroksella. Virkamiestason valmistelema sopimus hyväksyttiin Suomessa kirkolliskokouksessa toukokuussa, ja vastaavasti sopimus on EKD:n raadin asialistalla kesän aikana. Artikkelia kirjoitettaessa eivät lopulliset päätökset vielä olleet tiedossa. Päätösten ratifioinnin jälkeen julkisen rahoituksen taso varmistuu, ja päästään tarkistamaan henkilöstö- ja toimintasuunnitelmia.

SKTK:n vuosikokouksen yhteydessä Hannoverissa maaliskuussa 2022 pidettyjen keskustelujen aikana valmistuivat Suomen kirkon ulkomaanosaston, Suomen Merimieskirkon ja SKTK:n hyväksymä tiekartta ja aikataulu, jonka puitteissa muutosprosessia lähdetään yhdessä viemään eteenpäin. Kuluvan vuoden aikana listataan tärkeimmät vielä sovittavat ja ratkaistavat asiat. Varsinainen työstäminen aloitetaan vuoden 2023 alusta ja saadaan pääosiltaan valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuonna 2023 muutostyöryhmä tapaa kolmesti, lisäksi järjestetään etäkokouksia. Vuoden 2024 osalle jää hienosäätöä, ja niin ollaan valmiita aloittamaan työskentely uudessa ympäristössä vuoden 2025 alusta. Muutosprosessista tiedotetaan yhdessä Hampurin merimieskirkon kanssa seurakuntien kirkkoraadeille ja merimieskirkon kirkkotoimikunnalle säännöllisesti.

Neljä pappia ja seurakuntien aluejaon muutokset 2023–2024

Jo nyt tiedämme, että Saksan suomalaisessa kirkollisessa työssä tulee tästä lähtien toistaiseksi toimimaan neljä suomalaispappia, joten seurakuntatyöhön ja pappien maantieteellisiin työalueisiin liittyvä aluejako on ollut pohdinnan alla. Etelän aluepappi on siirtynyt Baijerin maakirkon hänelle osoittamiin muihin tehtäviin, eikä siten ole mukana suomalaisen kirkollisen työn henkilöresursseissa. Lisäksi Itä- ja Keski-Saksan alueen suomalaispappi Päivi Lukkarin 12 vuoden mittainen työkausi päättyy lokakuussa. Itä- ja Keski-Saksan alueen seurakuntien toimintaa koordinoi marras- ja joulukuun ajan Pohjois-Saksan pappi Katri Oldendorff, vuoden 2023 alusta tehtävään valitaan uusi pappi Suomen Merimieskirkon kautta.

SKTK:n pappien, työntekijöiden ja johtokunnan huhtikuun työseminaarissa vahvistettiin aluejakomuutokset ja niiden aikataulutus vuosille 2023–2024 seuraavasti:

Pohjoinen: Hannoverin seurakunta ja Braunschweigin jumalanpalveluspaikka siirtyvät Pohjoisen alueeseen marraskuun alussa 2022.

Itä-keski: Hannoverin seurakunta ja Braunschweigin jumalanpalveluspaikka siirtyvät Itä- ja Keski-Saksan alueelta Pohjoisen alueelle ja Bielefeldin seurakunta Lännen alueelle marraskuun alussa 2022.

Länsi: Bielefeldin seurakunta Itä- ja Keski-Saksan alueelta sekä Göttingenin ja Kasselin juma- lanpalveluspaikat siirtyvät Lounaan alueelta Lännen alueelle marraskuun alussa 2022.

Etelä-lounas: Münchenin ja Stuttgartin seurakunnat siirtyvät Etelä-lounaan alueelle välittömästi, ja Göttingenin ja Kasselin jumalanpalveluspaikat siirtyvät marraskuun alussa Lounaan alueelta Lännen alueelle.

Etelä: Münchenin ja Stuttgartin seurakuntien siirtyessä uudelle Etelä-lounaan alueelle entinen Etelän alue lakkautetaan välittömästi.

Alueiden papit 2023–24:

Pohjoinen: Katri Oldendorff
Itä-keski: NN
Länsi: Anna-Maari Tölle
Etelä-lounas: Hanna Savukoski-Olli

Aluejakomuutoksilla ja pappien valtakunnallisten työalojen uudelleenjärjestelyllä pyritään turvaamaan meille kaikille tärkeät asiat ja arvot, jotka tulivat selkeästi esille mm. vuoden 2021 aluepäivillä:

- jumalanpalvelukset
- sielunhoidollisen ja hengellisen tuen antaminen
- mahdollisuus papin kohtaamiseen
- ystäväpalvelu
- toimitukset omalla äidinkielellä

Vapaaehtoistyön merkitys

Suomalaisen kirkollisen työn keskeiset resurssit ovat Saksan suomalaispappien lisäksi seurakuntatoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset, joiden työn merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa: seurakuntien toimintaryhmät, kirjastot, kuorot ja tuiki tärkeät kirkkokahvit hoituvat vapaaehtoisten voimin, puhumattakaan meille rakkaiden vappu-, juhannus- ja joulujuhlien järjestämisestä. Jokainen käsipari on tärkeä – yhdessä toimiminen lisää yhteisöllisyyttä. Saksassa asuvien suomalaisten määrä on viime vuosina vähentynyt. Se vaikuttaa suoraan myös Saksan suomalaisten seurakuntien jäsenmäärään. Jäsenmäärän vähentyessä myös vapaaehtoisten määrä laskee, ja yksittäisen vapaaehtoisen kannettavaksi jäävä vastuu kasvaa.

SKTK:n tehtävänä on tukea jäsenseurakuntiaan niin, että toiminnan ja tapahtumien järjestäminen ei muodostu ylivoimaisen vaikeaksi aina vain vähälukuisemmaksi käyvälle vapaaehtoisväelle. SKTK:n tuki näkyy isoissa Frankfurtin ja Kölnin seurakunnissa keskuksen palkkaamien seurakunta-assistenttien muodossa. Näiden seurakuntien omissa tiloissa järjestetään säännöllisesti yli seurakuntarajojen ulottuvia tilaisuuksia, kuten aluepäiviä, joiden järjestämisessä assistentit ovat iso apu. Myös Berliinin Suomi-keskuksessa työskentelee SKTK:n palkkaama assistentti. Tarjoamme apua ja tukea myös luottamustoimia hoitaville kirkkoraatien vastuunkantajille. Esimerkkinä mainittakoon etäkokousten mahdollistaminen SKTK:n Zoom-lisenssien avulla.

Muutos on mahdollisuus – aktiivinen muutoksen työstäminen auttaa sen kohtaamisessa. Yhdessä eteenpäin!

Der Weg in die Zukunft

Die evangelische Kirche Finnlands und die finnische Seemannsmission vereinen die Verwaltung der Auslandsaktivitäten unter der Seemannsmission ab dem Jahr 2025. Dies bringt einige Veränderungen mit sich, diese werden vom ZFKA zusammen mit der Auslandsstelle der finnischen Kirche und der Seemannsmission bearbeitet. Der neue Vertrag zwischen der finnischen evangelischen Kirche und der EKD legt den Rahmen für die Jahre 2025–2029 fest. Nach dem der Vertrag von beiden Parteien genehmigt worden ist (voraussichtlich im Laufe des Sommers, die endgültige Ratifikation lag zur Zeit des Erfassens dieses Artikels noch nicht vor), sind die finanziellen Ressourcen bestätigt und der Veränderungsprozess gewinnt an Fahrt. Die wichtigsten Sachverhalte werden im Laufe des Jahres 2023 beschlossen, so dass ab 2024 nur noch abschließende Klärungen vorzunehmen sind und die Arbeit ab dem Jahr 2025 reibungslos fortgesetzt werden kann.

Die ersten Veränderungen sind bereits umgesetzt worden: ab Mitte Mai diesen Jahres arbeiten vier, statt früher fünf, Pfarrpersonen bei der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Der frühere Pfarrer im Gebiet Süd steht der finnischen kirchlichen Arbeit nicht mehr zur Verfügung, seine Arbeitgeberin, die Bayerische Landeskirche, hat ihm anderweitige Aufgaben zugeteilt. Die geographischen Gebiete wurden bzw. werden entsprechend angepasst. Die Gebietsanpassungen ermöglichen uns die Aufrechterhaltung der gemeinsamen Werte, die u.a. bei den Gebietstagungen im letzten Herbst aufgelistet wurden:

- muttersprachliche Gottesdienste
- Seelsorge und Unterstützung in Krisensituationen
- Möglichkeit zur persönlichen Begegnung mit der Pfarrerin/mit dem Pfarrer
- Freundschaftsdienst
- Kasualien in Muttersprache

Die Arbeit der freiwilligen und ehrenamtlichen Gemeindeglieder gewinnt an Bedeutung. Die Aufgabe des ZfkA, dessen Mitarbeiter und dessen ehrenamtlichen Vorstands ist, die Gemeinden und Gemeindeglieder tatkräftig zu unterstützen, damit das Ehrenamt nicht zur unüberwindbaren Bürde wird. Unsere drei Gemeindeassistenten unterstützen die Gemeinden Frankfurt und Köln, sowie das Finnland-Zentrum in Berlin. Als ein weiteres Beispiel sei die Nutzung des ZfkA-Zoom-Lizenz für die Kirchenratssitzungen zu erwähnen.

Wenn wir die zu erwartenden Veränderungen offen begegnen, sind sie eine Chance. Zusammen sind wir stark!

Katriina Wegener
SKTK:n puheenjohtaja / 1. Vorsitzende des ZfkA

Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 7–9/2022