Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2024

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
7-10/2024 26.5.2024 KV 26 (24.6.2024)
11-12/2024 26.9.2024 KV 43 (21.10.2024)
2025 1. nro 26.11.2024 KV 1 (2.1.2025)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Missä suomalaiset, siellä myös sauna.

2024-01-12 12:24:00.0

saunoja istumassa lauteiden portailla selin kuvaajaan

Kuva/Foto: Suomen suurlähetystö, Berliini

Wo es Finnen gibt, ist eine Sauna nicht weit.

Sauna on erottamaton osa suomalaista kulttuuria, ja minne ikinä suomalaiset menevätkään, he usein etsivät siellä käsiinsä saunan - tai rakentavat oman. Ja tällä kertaa sauna tuodaan pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalo Felleshusiin Berliinissä.

Suomessa on reilut 5 miljoonaa ihmistä ja arviolta 3 miljoonaa saunaa. Niiden joukkoon kuuluu kotisaunoja, perinteisiä yleisiä saunoja, kesämökkisaunoja, telttasaunoja, peräkärrysaunoja ja kaikkea siltä väliltä. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä sauna – tai saunoa. Kunhan on tarpeeksi kuuma.

Suomalaisen saunan erottaakin monista muista saunakulttuureista sen vapaamuotoisuus. Saunassa saa olla omalla tavallaan, omana itsenään ja tasa-arvoisena kaikkien kanssa. Saunaperinteen merkityksestä kertoo se, että se valittiin 2020 ensimmäisenä suomalaisena kohteena Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Die Sauna -näyttely avaa suomalaista saunakulttuuria valokuvien, videoiden ja installaatioiden kautta. Ja luonnollisesti näyttelyssä pääsee myös saunomaan oikeaan suomalaiseen saunaan. Näyttelyn oheisohjelmaan kuuluu keskustelutilaisuuksia, elokuvanäytöksiä sekä – tietenkin – saunomista.

Näyttelyn ovat kuratoineet Jaakko Blomberg ja Karoliina Gröndahl. Sen on tuottanut Suomen suurlähetystö Berliinissä yhteistyössä Visit Finlandin ja Finnland-Institutin kanssa.

Die Sauna ist ein untrennbarer Teil der finnischen Kultur. Wo auch immer Finnen hinziehen, suchen oder bauen sie sich eine Sauna. Dieses Mal bringen wir die finnische Sauna ins Felleshus, das Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften.

In Finnland gibt es gut 5 Millionen Menschen und schätzungsweise 3 Millionen Saunen – darunter Heimsaunen, traditionelle öffentliche Saunen, Sommerhaussaunen, mobile Saunen auf Rädern, Saunaflöße und alles dazwischen. Es gibt nicht die eine richtige Weise, eine Sauna zu bauen oder zu saunieren. Hauptsache, es ist heiß!

Die finnische Art zu saunieren unterscheidet sich von vielen anderen Saunakulturen gerade durch die freie Form: Saunieren darf jeder auf seine Art. In der Sauna dürfen alle so sein, wie sie sind, und Titel und Hierarchien spielen dort keine Rolle – in der Sauna sind alle gleich. Die Bedeutung der finnischen Saunatradition zeigt sich auch darin, dass sie 2020 als erster finnischer Eintrag in das immateriale Weltkulturerbe der UNESCO aufgenommen wurde.

Anhand von Fotos, Videos und Installationen bietet die Ausstellung „Die Sauna. Echt heiß. Echt finnisch." einen Einblick in die finnische Saunakultur. Und selbstverständlich kann man in der Ausstellung die echte finnische Sauna auch hautnah erleben und selbst saunieren. Zum Begleitprogramm der Ausstellung gehören auch Diskussionsrunden und Filmvorführungen.

Die Ausstellung wurde von Jaakko Blomberg und Karoliina Gröndahl kuratiert. Produziert wurde sie von der Botschaft von Finnland in Zusammenarbeit mit Visit Finland und dem Finnland-Institut.

Die Sauna. Echt heiß. Echt Finnisch.
Suomen suurlähetystön näyttely / Eine Ausstellung der Botschaft von Finnland 26.1.–12.4.2024 pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistalo Felleshusissa Berliinissä / im Felleshus der Nordischen Botschaften

Avajaiset/Eröffnung: 25.1.2024 18.00

Lisätietoja / Weitere Informationen:
www.finlandabroad.fi/deutschland

@finbotschaftde #DieSauna

 

Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehdessä 1–2/2024.

Kirjoittajat