Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen (SKTK) sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 18.3. Hannoverissa. Kokouksessa valittiin uusia jäseniä johtokuntaan, ja ennen kokousta käytiin keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi johtokunta oli kutsunut Essimari Kairiston Düsseldorfista.
Kokoukseen osallistuivat kutsuvieraina Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Valtteri Salmi ja Suomen Saksan-suurlähetystön konsuli Tarja Parkkinen, ja he kertoivat kokouksen ääntenlaskentatauoilla merimieskirkon ja suurlähetystön kuulumisista.
Uusi johtokunta ja tilintarkastajat
Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Katriina Wegener (München), joka valittiin tehtävään hänen kohdallaan ensi vuonna täyttyvän sääntömääräisen kuuden vuoden maksimiajan vuoksi poikkeuksellisesti vuodeksi. Varsinainen jäsen Jenni Kempcke (Rhein-Neckar) valittiin uudelleen kaksivuotiskaudelle, ja uutena varsinaiseksi jäseneksi valittiin Leena Suhl Berliinistä. Päivi Kantti (Frankfurt) valittiin varajäseneksi. Johtokunnassa jatkavat työtään ensi vuonna erovuoroon tulevat varapuheenjohtaja Reina Waissi (Lyypekki), varsinaiset jäsenet Jaana Barz (Dresden) ja Leena Niemi (München) sekä varajäsen Milja von Fragstein (Lyypekki).
Johtokunnan puheenjohtaja Katriina Wegener lausui Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen puolesta sydämelliset kiitokset tähänastisesta työstä johtokunnassa Jukka Jokelalle (Köln) ja Liisa Heinzelle (Karlsruhe).
Tilintarkastajiksi valittiin tehtävää useamman vuoden ajan hoitaneiden Päivi Kantin ja Sari Naumannin tilalle Nora Kraft ja Eva Otremba Münchenistä
Muutoksia tulossa
Ennen vuosikokousta johtokunnan puheenjohtaja Katriina Wegener kertoi kokousväelle Saksan suomalaisen kirkollisen työn edessä olevista muutoksista liittyen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön uudelleenorganisointiin ja toimintojen siirtämiseen Suomen merimieskirkon yhteyteen vuoden 2025 alusta.
Saksan evankelisten kirkkojen (EKD) Saksan suomalaiselle kirkolliselle työlle osoittama taloudellinen tuki, ja sitä myötä henkilöstöresurssit tulevat pienenemään, mikä johtaa väistämättä muutoksiin ja näkyy seurakuntien toiminnassa esim. suomalaispapin toimittamien jumalanpalvelusten vähenemisenä. Pappien työalueet tulevat jo nykyisellään suurta etelän aluetta lukuunottamatta kasvamaan, ja näin ollen pappi ei enää ehdi vierailla yhtä usein seurakunnissa kuin tähän asti.
Haluamme kuitenkin pitää kiinni seurakuntalaisille tärkeimmistä työmuodoista, kuten suomenkielisistä jumalanpalveluksista, kirkollisista toimituksista, sielunhoidosta ja matalan kynnyksen kohtaamisista. Toiminta tulee sopeuttaa niukkeneviin resursseihin, ja tässä voidaan soveltaa myös teknologian mukanaan tuomia ratkaisuja, kuten etäyhteyksiä.
Kolmikantaneuvottelut meneillään
Muutosprosessia on työstetty tähän mennessä noin vuoden ajan. Hampurissa pidettiin tammikuussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön, Suomen merimieskirkon, Saksan suomalaispappien sekä Saksan suomalaisen kirkollisen työn keskuksen johtokunnan ja toimistotyöntekijöiden tapaaminen. Tässä kokouksessa kirjattiin avoimina olevia kysymyksiä, joista keskeisimpiä ovat SKTK:n rooli ja tehtävät tulevaisuudessa työntekijöiden siirtyessä Suomen merimieskirkon palvelukseen, Saksan suomalaisen kirkollisen työn viestintä ja sen tulevaisuus, kysymys seurakuntien toimitiloista ja yhteyksistä maakirkkoihin sekä Sasu-rippikoulujen tulevaisuus.
Kokouksessa asetettiin pappien sekä hallinnon ja viestinnän työryhmät työstämään muutosprosessia edelleen, ja seuraavat yhteiset kokoukset ovat touko- ja kesäkuussa.
Sasu-visioita
Viime syksynä lähti Sasu-nuorten keskuudessa leviämään kulovalkean lailla huhu Saksan suomalaisen kirkollisen työn järjestämien Sasu-rippileirien lopettamisesta. Tilanne ei kuitenkaan näytä niin toivottomalta kuin vielä vähän aikaa sitten vaikutti, ja tällä hetkellä selvitellään eri vaihtoehtoja rippikoulutoiminnan jatkamiseksi.
Vuosikokouksessa mukana olleet entiset Sasu-nuoret korostivat rippileirien merkitystä saksansuomalaisten nuorten identiteetille ja hengelliselle kasvulle. Ilman nuorisotyötä ei kirkolla ole tulevaisuutta sen enempää Suomessa kuin Saksassakaan, ja jo tästä syystä Suomalaisen kirkollisen työn keskus tekee kaikkensa, jotta nuorille olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus saksalaissuomalaiseen rippikouluun.
Tuula Lyytikäinen
Pandemia hellittää – paluu totuttuun
Vuosi 2022 alkoi vielä vahvasti pandemian vaikutuksen alaisena. Vähitellen pääsimme palaamaan totuttuun: Jumalanpalvelukset, keskustelutilaisuudet, seurakuntaseminaarit ja vapaaehtoisten koulutustilaisuudet kokosivat seurakuntalaiset yhteen. Etätilaisuuksiakin järjestettiin, ja näin mahdollistettiin osallistuminen niille jäsenille, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet tulemaan tilaisuuksiin paikalle.
Suositut Sasu-rippikoululeirit järjestettiin taas parin vuoden tauon jälkeen. Ilahduttavaa oli, että osa nuorista, jotka eivät pandemian takia päässeet rippileirille edellisinä vuosina, siirtyi kesän 2022 leireille. Sasu-leirien tärkeys nuorten keskuudessa sai aikaan Sasu-riparien visiointiryhmän, jonka tavoitteena on kehittää toimintamuotoa tulevaisuutta varten. Ryhmä aloitti toimintansa marraskuussa.
Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous järjestettiin läsnäolotapahtumana Hanns- Lilje-Hausissa Hannoverissa. Vierainamme olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko, ulkosuomalaistyön asiantuntija Riikka Porkola ja Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen. Heiltä saimme tuoreen katsauksen Suomen kirkollisiin uutisiin sekä ulkosuomalaistyön muutosprosessiin.
Seurakunnan perustehtävä, diakonia ja lähimmäisen auttaminen korostuivat kertomusvuonna erityisesti. Lahjoitukset Ukrainan hyväksi kartuttivat kansainvälisen diakonian lahjoitusten kokonaissummaa merkittävästi. Lukijoiden Rengas-lehdelle osoittamien lahjoitusten määrä ei ihan yltänyt edellisten kahden vuoden tasolle, summa puoltaa kuitenkin osaltaan painetun lehden julkaisemista. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Perinteikkäissä joulumyyjäisissä saimme kuunnella iloista puheensorinaa ja nauttia lasten tuikkivista silmistä joulupukin edessä. Kiitollisina voimme todeta, että kaikki seurakuntien tiloja tukevat kirkolliset tahot säilyttivät vuokratuen ennallaan.
Suomen kirkon ulkosuomalaistyön uudelleenjärjestely ja suunniteltu yhteistyö Suomen Merimieskirkon kanssa työllisti yhteisöämme valmistelujen merkeissä. Suunnittelutyö jatkuu vuoden 2023 aikana, ja sen tavoitteena on saada kaikki tärkeimmät päätökset valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Katriina Wegener
puheenjohtaja
Reina Waissi
varapuheenjohtaja
Die Aktivitäten am Anfang des Jahres 2022 wurden noch stark von der Pandemie beeinflußt. Nach und nach konnten sich die Gemeindeglieder in den Veranstaltungen, Gottesdiensten mit anschließendem Kirchenkaffee, Gesprächsabende, Sitzungen und Schulungen für Ehrenamtliche aber wieder in gewohnter Weise begegnen und austauschen. Die digitalen Angebote wurden teilweise aufrechterhalten, so haben wir die Teilnahme an das Gemeindeleben auch für die Mitglieder ermöglicht, die weiter weg wohnen oder aber aus sonst irgendeinem Grund nicht vor Ort sein konnten.
Einen besonderen Dank möchten wir an alle diejenigen richten, die für die Diakonie und Missionsarbeit gespendet haben. Es tut gut zu sehen, dass wir trotz der schwierigen Zeiten mit Energiekrise und Rohstoffengpässe an unsere Nächsten denken.
Finanziell blicken wir mit großer Dankbarkeit zurück: Die traditionellen Weihnachtsbasare als die wichtigsten Fundraisingprojekte konnten in allen Gemeinden durchgeführt werden. Die Förderung der EKD, der Finnischen Ev.-Luth. Kirche und der weiteren kirchlichen Akteure für unsere Arbeit und die Gemeinderäume blieb unverändert. Die Verbundenheit der Rengas-Leserinnen und Leser zeigte sich in einer immer noch stattlicher Spendenhöhe, auch wenn die Rekordsummen der zwei Vorjahren verfehlt wurden. Herzlichen Dank für alle, die unsere Arbeit unterstützen!
Für die Neuordnung der Auslandsarbeit der Finnischen Kirche und die vereinbarte Zusammenarbeit mit der Finnischen Seemannsmission in Norddeutschland wurden gemeinsam die Weichen gestellt. Die Planung setzt sich im Jahr 2023 fort mit dem Ziel, dass wird das künftige, ab dem Jahr 2025 geltende Modus Operandi bis Ende des Jahres präsentieren können.
Luottavaisin mielin tulevaisuuten - lasst uns die Zukunft mit Zuversicht begegnen!
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5–6/2023
