Vaikka näkökulma on suomalainen, tarjoaa suomalainen kokonaisturvallisuuden malli sovellettavaa myös Saksan oloihin. Tämä kirjoitus perustuu osittain Suomen suurlähetystössä Berliinissä 11.11.2022 pidettyihin Suomen turvallisuuskomitean sihteeristön yleissihteeri Christian Perheentuvan ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) asiantuntija Essi Kuljun esityksiin Suomen kokonaisturvallisuusmallista ja kotitalouksille tarkoitetusta 72 tuntia -varautumiskonseptista.
Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli
Toinen maailmansota osoitti konkreettisesti väestönsuojelun ja huoltovarmuuden tarpeen, ja Suomen maantieteellinen asema Euroopan laidalla on pakottanut varautumaan myös tilanteeseen, jossa Suomi jäisi eristyksiin muusta maailmasta. Viime aikoina painopiste on siirtynyt kokonaismaanpuolustuksesta kokonaisturvallisuuteen, jossa otetaan entistä laajemmin huomioon muutkin kuin sotilaalliset yhteiskunnan toimintoja uhkaavat häiriötilanteet.
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden turvaaminen kaikissa oloissa on toimivan yhteiskunnan ja sujuvan arjen edellytys, ja tämä on kaiken varautumisen peruslähtökohta. Nämä toiminnot vaikuttavat toinen toisiinsa, ja Ukrainan menestyksekäs Venäjän hyökkäyksen torjunta viime helmikuussa osoitti käytännössä mm. sen, mikä merkitys esimerkiksi johtajuudella on puolustuskykyyn ja väestön selviytymiseen.
Yhteiskunnan elintärkeiksi toiminnoiksi on Suomessa määritelty seuraavat:
- Johtaminen
- Kansainvälinen ja EU-toiminta
- Puolustuskyky
- Sisäinen turvallisuus
- Talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus
- Väestön toimintakyky ja palvelut
- Henkinen kriisinkestävyys
Henkinen kriisinkestävyys
Suomalaiselle kokonaisturvallisuusmallille on leimallista se, että se kattaa yhteiskunnan kaikki tasot valtiojohdosta, maakunta- ja kuntatasosta sekä viranomaisista elinkeinoelämään, kansalaisjärjestöihin ja yksittäisiin kansalaisiin, joiden rooli omatoimisessa varautumisessa ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn vahvistamisessa on merkittävä. Myös kirkoilla ja seurakunnilla on tässä oma osansa etenkin henkisen kriisinkestävyyden vahvistajina. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edesauttaa kriisistä toipumista ja nopeuttaa osaltaan normaalioloihin siirtymistä.
Viestinnän merkitys on henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa suuri. Totuudenmukaisen, oikea-aikaisen tiedon välittäminen synnyttää osaltaan ja vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja heidän toimintaansa. Luotettava journalismi, kriittinen medialukutaito ja digitaidot auttavat torjumaan kriisiaikoina helposti leviävää disinformaatiota.
Turvallisuuskomitea
Vuonna 2013 puolustusministeriön alaisuuteen perustettu Turvallisuuskomitea avustaa Suomen valtioneuvostoa ja ministeriöitä kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Suomalaisen kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti siinä on jäseninä kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt sekä poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajat. Suomalaisena erikoisuutena mukana on myös järjestökentän edustus (Suomen Punainen Risti).
72 tuntia
Kokonaisturvallisuuden keskeinen osa ovat kotitaloudet ja niissä asuvat ihmiset. Kriisitilanne koskettaa usein hyvin konkreettisesti: mistä ruokaa, jos kauppaan ei pääse? Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat lisänneet kansalaisten kiinnostusta varautumiseen, ja nykyaikaisen kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti kolmen vuorokauden kotivara on laajentunut elintarvikkeista yleisempään varautumiseen.
Nykyään kaikenlainen riippuvuus yhteiskunnan toiminnoista on suurempaa, ja tämä tulee ottaa huomioon myös varautumisessa. Ruuan lisäksi tarvitaan esimerkiksi lämpöä, puhdasta vettä ja sähköä. Myös tiedonsaanti on turvattava.
Kolmen vuorokauden kotivara
Kotivaralla tarkoitetaan kotona olevia elintarvikkeita, siis yksinkertaisesti kolmen päivän ruokaa. Suomessa aikarajaksi on määritetty 72 tuntia, jonka katsotaan olevan riittävä ja kuitenkin helppo säilyttää. Mitään pahan päivän varalle olevaa varastoa ei tarvitse kerätä, riittää kun kotitaloudessa on ruokaa ja juomavettä kaikille perheenjäsenille lemmikkieläimet mukaanlukien kolmeksi vuorokaudeksi. Ruuan on hyvä olla hyvin myös huoneenlämmössä säilyvää ja sellaisenaan syötäväksi kelpaavaa tai helposti valmistettavaa. Vaihtoehtoisia ruuanvalmistustapoja voi olla esim. grilli tai retkikeitin, joiden polttoainetta on syytä olla myös varastossa. Näitä käytettäessä on aina otettava huomioon paloturvallisuus.
Muu varautuminen
Sähkökatkot eivät onneksi ole yleisiä, mutta ne ovat mahdollisia esimerkiksi luonnonilmiöiden seurauksena. Ilmastonmuutos tunnetusti voimistaa sään ääri-ilmiöitä, kuten Saksassakin on viime vuosina nähty. Tehokas täyteen ladattu matkapuhelimen vara-akku antaa virtaa useampaan lataukseen. Paristokäyttöinen led-taskulamppu on tehokas valaisin, ja paristoilla toimivaa radiota ei sitäkään kannata heittää pois. Käteistä rahaa ei nykyään usein tarvitse, mutta häiriötilanteessa sitäkin on hyvä löytyä lompakosta.
Oikea tieto on arvokasta
Häiriötilanteessa oikean tiedon merkitys korostuu. Tarkista tiedon lähde, onko se luotettava? Katkaise huhuilta siivet, älä levitä niitä eteenpäin. Muista huolehtia myös heikommista: ”Häiriöihin varautuminen on yhdessä tekemistä ja muiden auttamista" (72tuntia.fi).
Suomen pelastusalan keskusjärjestö järjestää 72 tuntia -koulutuksia webinaareina, joita myös seurakunnat voivat halutessaan hyödyntää. Näistä löytyy lisätietoja www.72 tuntia.fi/koulutus
Lisätietoja ja lähteinä käytetty: turvallisuuskomitea.fi, 72tuntia.fi
Tuula Lyytikäinen
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 3–4/2023.
