Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2024

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6/2024 26.3.2024 KV 17 (22.4.2024)
7-10/2024 26.5.2024 KV 26 (24.6.2024)
11-12/2024 26.9.2024 KV 43 (21.10.2024)
2025 1. nro 26.11.2024 KV 1 (2.1.2025)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Kamerakynän pedagogiikka

2023-02-21 18:16:00.0

suomikoulun harjotustehtävä

Kuva/Foto: Sari Kiddle

Oppimista audiovisuaalisin menetelmin, monilukutaitoa vahvistaen

Digitaalisten opetusmenetelmien laajasta kirjosta esittelemme Suomi-kouluihin erinomaisesti sovellettavan, käytännönläheisen ja mukaansatempaavan, Suomessa suosituksi työtavaksi nousseen Kamerakynän pedagogiikan. Kuvaaminen ei ole pelkästään videon tai kuvan tuottamista, vaan se on aktiivista kognitiivista toimintaa. Kuvaamalla voidaan konkretisoida käsitteitä ja abstraktimpia ajatuksia sekä jäsentää havaintoja ympäristöstä ja annetusta aiheesta. Se motivoi vuorovaikutukseen ja edistää oppimista.

Kamerakynän pedagogiikassa kamera korvaa kynän. Oppija havainnoi ympäristöään ja tallentaa ajatuksensa linssin läpi, toisin sanoen älylaitteen kameran avulla. Menetelmän vahvuuksia ovat sen yksinkertaisuus, monipuolinen toiminnallisuus ja osallistava yhteisöllisyys. Kuvaaminen on myös erittäin hauskaa ja palkitsevaa tekemistä!

Tekninen osaaminen on pienessä roolissa, sillä toteutukseen tarvitset vain älylaitteen kameraa. Kamerakynän pedagogiikan asiantuntija Ismo Kiesiläinen kiteyttää työtavan oppimistavoitteet seuraavasti:

“Kameran avulla…

  1. tutkitaan ja jäsennetään maailmaa
  2. hahmotetaan ja havainnollistetaan (kieltä, käsitteitä ja ilmiöitä)
  3. tuotetaan ja jaetaan (tietoa)
  4. ilmaistaan ja vuorovaikutetaan
  5. todennetaan ja reflektoidaan oppimista.”

Työtapa koostuu käytännössä neljästä peruselementistä:

  • Opetusjärjestelyt: oppimisympäristön valinta, teema, tehtävän suunnittelu ja ohjeistus.
  • Kuvaustehtävä: selkeä, teemaan rajattu tehtävänanto. Kuvaukselle määritelty tarkka ajankäyttö sekä tuotokselle kesto tai still-kuvien määrä. Kuvaustehtävä on siis itsessään haaste, joka ratkaistaan kuvaamalla.
  • Työskentely: aluksi oppilaat määrittelevät tehtävän käsitteen ja pohtivat, kuinka sen voisi kuvallisesti ilmaista. Myös roolijako ryhmän sisällä on tärkeä: kuka kuvaa, kuka näyttää/näyttelee tai mahdollisesti sommittelee/lavastaa. Tärkeät ryhmätyötaidot, kuten koordinointi, neuvottelutaidot, toisilta oppiminen ja toisten opettaminen harjaantuvat.
  • Katselutehtävä: oppijat katsovat ja tulkitsevat toistensa tuotoksia niistä ohjatusti keskustellen. Pohditaan yhdessä, mitä opittiin tehtävän välityksellä. Annetaan palautetta toisille. Moniluku- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät.

Suomi-kouluun soveltuvia kamerakynän pedagogiikkaa hyödyntäviä tehtäviä

Värit ja lukumäärät

Jo varhaiskasvatusikäisten kanssa voi hyödyntää kamerakynän ihmeellistä maailmaa. “Ota valokuva, jossa on kolme punaista/kaksi keltaista/neljä sinistä asiaa” voi kuulua tämä tehtävänanto, tai heitetään sattumanvaraisesti numero- ja värinoppaa. Kuvista kerätään lopuksi opettajan avulla kollaasi, jota tarkastellaan yhdessä.

Alkukirjainta etsimässä

Kuvataan annetulla kirjaimella ympäristöstä mahdollisimman monta asiaa tai esinettä. Variaatio sattumanvaraiseen alkukirjaimeen: oppilas pyöräyttää aakkoshyrrää ja kuvaa mahdollisimman monta kyseisellä kirjaimella alkavaa asiaa/esinettä. Samalla alkukirjaimella kuvatut asiat kootaan kollaasiksi ja esitetään toisille, jotka arvaavat, mikä alkukirjain oli kyseessä. Kuvankäsittelyllä voidaan myös lisätä löydetyt asiat tekstinä kuvan päälle.

Sanaluokkien havainnollistaminen ymmärrettäviksi

Sanaluokkia voidaan harjoitella keksimällä pieni lause, jossa esiintyvät adjektiivi, substantiivi ja verbi ja kuvaamalla se lyhyelle videolle. Esimerkiksi ”pyöreä pallo vierii”. Kun opettajan näyttämä esimerkki kuva-arvoituksesta on ratkaistu, voivat lapset keksiä pareittain itse omia lauseita ja kuvata nämä korkeintaan 15 sekunnin pituiselle videolle. Tehtävän lopussa oppilaat arvuuttelevat toistensa lauseita ja kertaavat näin opittuja sanaluokkia sekä löytävät sanoille mahdollisia synonyymejä. Tehtävä on yksi monista käytännön vinkeistä Ismo Kiesiläisen teoksessa "Kamerakynän pedagogiikka – opettajan opas" (2020).

Heittäytykää tunteilemaan!

Tunteita käsittelevä oppitunti voidaan aloittaa tehtävällä, jossa oppilaat kuvaavat tietyssä tunnetilassa olevaa ihmistä lyhyelle videolle ja muut arvuuttelevat ilmeiden, liikkumisen ja puhetavan perusteella, mistä tunteesta on kysymys. Tämä helposti toteutettava toiminnallinen tehtävä ja muita tunne-teemaan sopivia vinkkejä löytyy Tommi Nevalan teoksesta "Mielekästä oppimista kamerakynällä, opas- ja tehtäväkirja kamerakynän pedagogiikkaan" (2021).

Lisää ideoita: kamerakynapakka.blogspot.com

Jonna Gorecki ja Sari Kiddle

 

Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 3-4/2023

Kirjoittajat