Uutislistaukseen

Tärkeä kohtauspaikka - 40 Jahre finnische Gemeinde Rhein-Neckar

Irma Völkert war schon dabei, als die finnische Gemeinde Rhein-Neckar vor 40 Jahren gegründet wurde. Besonders in der Anfangszeit bot die Gemeinde für viele junge finnisch-deutsche Familien einen wichtigen Treffpunkt und die Möglichkeit, Finnisch zu reden.

Miten seurakunta sai alkunsa?

1980-luvun alussa perustettiin useita suomalaisia seurakuntia. Sain kutsun jumalanpalvelukseen, joka pidettiin 17.2.1980 Thomas-kirkossa Mannheimissa. Paikalla oli monta kymmentä suomalaista ja jumalanpalveluksen jälkeisessä kokouksessa päätettiin perustaa seurakunta. Mukana oli Münchenistä pastori Esa Eerola, joka myös toimi seurakuntamme ensimmäisenä pappina. Muista aktiivisista seurakunnan alullepanijoista mieleeni ovat jääneet Risto Soramies ja Wolfgang Borck.

Minkälaista toimintaa teillä alussa oli?

Jumalanpalveluksia pidettiin joka kuukausi paitsi heinä- ja elokuussa. Lapsille oli aina pyhäkoulu ja kesäkuussa lastenjuhla.

Lounais-Saksan alueen oopperoissa oli suomalaisia laulajia, jotka mielellään lauloivat meidän jumalanpalveluksissa.

Meidät otettiin hyvin vastaan Thomas-seurakunnassa ja kolmantena adventtisunnuntaina alettiin viettää yhteistä ekumeenista jumalanpalvelusta Thomas-seurakunnan ja alueen katolisen Pius-seurakunnan kanssa. Tämä traditio on jokavuotinen kohokohta toiminnassamme edelleen. Adventtijumalanpalveluksen yhteyteen syntyivät suomalaiset myyjäiset seurakunnan toimintaan tarvittavien varojen hankkimiseksi. Niistä kehittyi suuri tapahtuma suomalaisine kinkkuineen ja laatikoineen.

Miten seurakunnan toiminta on muuttunut vuosikymmenien kuluessa?

Parissa kymmenessä vuodessa into oli jo aika paljon vähentynyt ja myyjäisiä pidettiin joka toinen vuosi, kunnes ne kokonaan lopetettiin. Vuosituhannen alkuvuosina alkoivat kirkkoraadin ja seurakunnan sekä alueen papin välit huonontua ja samanaikaisesti loppui mahdollisuutemme käyttää Thomas-kirkkoa sen vesivahinkojen takia. Saimme uudet tilat Neuhermsheimista, joka kuuluu Thomas-seurakunnan piiriin, mutta valitettavasti osa seurakunnan jäsenistä ei ole löytänyt tietä uuteen kauniiseen kirkkoon, vaikka uuden papin tultua viisi vuotta sitten tilanne on rauhoittunut.

Miksi suomalainen seurakunta oli tärkeä silloin alussa? Miksi se on tärkeä nyt?

Alkuvuosina seurakunta oli tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka. Lapset olivat saman ikäisiä ja heidän leikkiessä äidit saattoivat kirkkokahveilla keskustella suomen kielellä. Lentoyhteys Suomeen oli kallis ja autolla matka kesti kauan, niin että sinne oli mahdollista matkustaa vain kerran vuodessa, jos silloinkaan. Näin ollen kerran kuussa pidettävä jumalanpalvelus oli ehkä monelle ”henkireikä” suomen kieleen.

Vuosien kuluessa lapset ovat perustaneet omat perheensä ja iäkkäämpi sukupolvi on jäänyt eläkkeelle. Meillä on nyt aikaa matkustella ja käydä usein Suomessa, joten yhteydenpito täällä asuviin suomalaisiin ei tunnu enää kielen kannalta niin tärkeältä. Kun jumalanpalveluksia on harvoin, eivät ne aina sovi muihin aikatauluihin. Monille seurakuntalaisille osallistuminen seurakunnan toimintaan ei myöskään enää ole mahdollista pitkän matkan, liikkumisvaikeuksien tai muiden sairauksien takia.

Haastattelu: Ritva Prinz

 

Wo sich der Glaube und finnische Wurzeln berühren

Martin Völkert on ollut mukana Rhein-Neckarin suomalaisen seurakunnan toiminnassa lapsesta asti. Nyt hän toimii seurakunnan puheenjohtajana ja toivottaa kaikki mukaan juhlimaan seurakunnan 40-vuotista taivalta.

Ich habe mich immer auf die Sonntage gefreut, an denen "finnische Kirche" war: wegen der Kindergottesdienste, die Pipsa Soramies mit viel Liebe zu uns Kindern gestaltete, wegen des Kirchenkaffees, bei dem es leckeren Kuchen gab und wegen des Spielens auf dem weitläufigen Gelände der Thomaskirche mit den anderen Kindern, die ich alle gerne mochte. Später als Jugendlicher wurden mir die Jugendtreffen der Gemeinschaft finnisch-deutscher Jugendlicher (GfdJ) wichtig. Damals brachten die Treffen über 100 Teilnehmende zusammen. Dies war die Gelegenheit, fernab von zu Hause Gemeinschaft und Glauben mit Gleichaltrigen zu erfahren. Ein Stück dieser Freiheit haben wir dann auch in unsere Gemeinde zurückgebracht, indem wir Jugendlichen mit dem damaligen Pfarrer Jussi Eklund Thomasmessen mit viel Musik vorbereitet haben.

Außer in meiner Studienzeit, die ich außerhalb des Rhein-Neckar-Raums verbracht habe, hat mich die Finnische Gemeinde Rhein-Neckar praktisch mein ganzes Leben begleitet. Sie ist der Ort, an dem sich zwei Bereiche berühren, die mir wesentlich sind: mein Glaube und meine finnischen Wurzeln. Deshalb freue ich mich, dass wir nun das 40jährige Bestehen der Gemeinde feiern können, auch wenn auf dem Weg auch Jahre mit großen Schwierigkeiten und Streit gelegen haben. Mir ist wichtig, gemeinsam mit den anderen im Kirchenrat und unserer Pfarrerin Hanna Savukoski weiter darauf hinzuarbeiten, dass die Gemeinde ein Ort ist, an dem wir in finnischer und deutscher Sprache Gott begegnen und einander guttun. Ich wünsche uns dafür von Neuem die Leichtigkeit und Lebendigkeit des Aufbruchs vom Anfang! Und ich würde mich freuen, mit vielen alten und neuen Gesichtern das Jubiläum zu feiern und dann gemeinsam weiter zu gehen! Tervetuloa!

Martin Völkert

Koronapandemian takia emme vielä tiedä, koska 40-vuotisjuhla voidaan järjestää. Seuraa nettisivuamme.
Aufgrund der Coronapandemie ist es noch nicht klar, wann das Jubiläumsfest stattfinden kann. Verfolgen Sie unsere Website.

Fri Apr 24 21:15:00 EEST 2020