Muutoksia Saksan suomalaisten seurakuntien aluejakoon ja lukumäärään
Dresdenin suomalainen seurakunta pohjoisen Saksan alueeseen, Ruhrin alueesta Düssseldorfin suomalaisen seurakunnan jumalanpalveluspaikka

Saksan suomalaiset seurakunnat ja jumalanpalveluspaikat
Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen johtokunta on kokouksessaan 22.2.2025 päättänyt siirtää Keski-Saksan alueeseen kuuluneen Dresdenin seurakunnan ja Leipzigin jumalanpalveluspaikan pohjoisen Saksan alueeseen maaliskuun 2025 alusta lähtien.
Ruhrin alueen suomalainen seurakunta on 23.2.2025 pidetyn seurakuntakokouksen päätöksellä päätetty lakkauttaa ja toimintaa jatkaa Düsseldorfin seurakunnan jumalanpalveluspaikkana. Ruhrin seurakunnan jäsenet siirtyvät Düsseldorfin seurakuntaan.
Saksassa toimii 15 suomalaista seurakuntaa, jotka järjestävät monipuolista toimintaa lukuisilla paikkakunnilla ympäri maata. Kolme suomalaispappia palvelevat seurakuntia asemapaikkoinaan Hampuri (pohjoinen), Frankfurt (etelä) ja Köln (Keski-Saksa). Vuoden 2025 alusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön koordinointi on Suomen merimieskirkon vastuulla.
(uutista muokattu 31.3.2025 klo 12.15. Lisätty maininta Ruhrin seurakunnan lakkauttamisesta, seurakuntien lukumäärästä sekä vaihdettu päivitetty kartta, jossa Ruhr on jumalanpalveluspaikkakunta)

Olen 48-vuotias, kotoisin Helsingistä ja asunut vuodesta 2012 alkaen vaimoni ja kahden teini-ikäisen poikani kanssa Hessenissä Darmstadtin lähistöllä, ja työskentelen tietoturvatutkimuksen professorina Frankfurt University of Applied Sciences -korkeakoulussa.
Saksan suomalaiseen kirkolliseen työhön tutustuin ensimmäisen kerran jo lapsena isäni toimiessa lounaisen Saksan suomalaispappina 1984–88. Paluu Saksaan ja Frankfurtin suomalaiseen seurakuntaan olikin tavallaan kuin kotiinpaluu. Frankfurtin seurakunnan kirkkoraatiin kuuluin 2013–2024, joista kolme viimeistä vuotta puheenjohtajana.
Saksan suomalaisen kirkollisen työn muutosprosessin myötä supistuvien rahallisten ja henkilöresurssien takia toteutettavat muutokset tuovat mukanaan haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan luovia ratkaisuja ja keskittymistä kirkollisen työn kannalta keskeisiin toimintoihin. Olennaisia kysymyksiä on, miten turvata saksansuomalaisille jatkossakin mahdollisuus kuulla ja lukea hengellistä sanomaa omalla kielellä, ja miten kohdata uudet tulokkaat siten, että he saavat tietää Saksan suomalaisisten seurakuntien toiminnasta ja tuntevat itsensä tervetulleiksi osallistumaan niiden toimintaan. Oman lisänsä tähän tuo se, että Saksan suomalaiset seurakunnat jakautuvat maantieteellisesti laajalle alueelle, ovat hyvin eri kokoisia ja toimintakulttuuriltaan omaleimaisia. Kirkollisen työn muodot Saksassa on jatkossa pyrittävä muokkaamaan sellaisiksi, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin eri seurakuntien tarpeisiin eri puolilla liittotasavaltaa.
Haluan jatkaa SKTK:n johtokunnan puheenjohtajana ja kokemustani hyödyntäen olla rakentamassa Saksan suomalaisen kirkollisen työn tulevaisuutta vaalimalla seurakuntalaisille rakkaita perinteitä, kuitenkin tarvittaessa toimintamuotoja rohkeasti uudistaen sekä kehittämällä myös uusia toimintamuotoja kohtaamaan erityisesti nuorempien sukupolvien tarpeita.
Koska SKTK:n viestintäkoordinaattori on aviopuolisoni, tulen jatkossakin delegoimaan muuten puheenjohtajalle kuuluvat julkaisujen vastaavan päätoimittajan tehtävät varapuheenjohtajalle. En tule myöskään osallistumaan mihinkään keskusteluihin koskien puolisoni työn ehtoja, ja tulen jääväämään itseni kaikista puolisoni työsuhdetta tai työsuhde-etuja koskevista päätöksistä. Vuoden 2025 alusta lukien SKTK:n työntekijät ovat merimieskirkon työntekijöitä, jonka jälkeen SKTK:lla ei tule enää olemaan palkattuja työntekijöitä.
4.3.2025 10.40