Kulunut vuosi on merkinnyt meille eurooppalaisille hämmennystä, jonka Venäjän aloittama sota Ukrainassa on saanut aikaiseksi. Hämmennyksen syvin juuri lienee siinä, että olemme kohdanneet edessämme todellisuuden, jonka jo luulimme – tai ainakin toivoimme – jättäneemme taaksemme.
Paradoksaalista on, että Ukrainan sota on samalla kirkastanut eurooppalaisen identiteetin ytimen, josta emme halua luopua. Kysymys on demokratiasta, ihmisoikeuksista ja vapaudesta. Niihin me eurooppalaiset olemme toisen maailmansodan jälkeen juurtuneet, ja niitä me nyt yhdessä puolustamme. Olemme uuden edessä, mutta tunnistamme arvot, joiden varassa haluamme yhdessä kulkea eteenpäin.
Uuden edessä on myös suomalainen kirkollinen työ Saksassa. Tämän muutoksen taustalla on kaksi tekijää: ensinnäkin Saksan evankelisen kirkon (EKD) taloudellisen tuen huomattava supistuminen vuoden 2024 jälkeen ja toiseksi rakenteellinen uudistus, jossa Saksassa toimivien suomalaisten pappien työsuhteet siirtyvät Hampurin Merimieskirkon säätiön yhteyteen vuoteen 2025 mennessä.
Tämän uuden edessä oleellista on aktiivinen yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tässä kohden haluankin kiittää Saksan suomalaisen kirkollisen työn keskuksen johtoa, henkilökuntaa sekä Saksan suomalaisia pappeja heidän aktiivisesta ja rakentavasta otteestaan yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa. Polku eteenpäin uuden edessä on hahmotettu, ja astumme sille yhdessä.
Yhteiset arvot eli toimintaperiaatteet kantavat myös yhteistä matkaamme kohti uutta. Kirkon ulkosuomalaistyön keskeisiä toimintaperiaatteita ovat integraatioperiaate, joustavuus, yhteistyö, ekumeenisuus, uskontodialogi ja missionaarisuus. Niitä peilaten ja niihin sitoutuen teemme tätä työtä.
Varmaa elämässä on vain muutos, sanotaan. Se on totta. Muutoksen keskellä ja uuden edessä on hyvä muistaa olemisemme ja tekemisemme perusta. Se on luottamus Jumalan läsnäoloon elämässämme. Vaikka tulevaisuus aina onkin tuntematon, meitä kantavat Heprealaiskirjeen sanat, joiden mukaan ”usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.” (Hepr. 11:1)
Mauri Vihko
Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja
P.S. Olen lomalla ja virkavapaalla 15.8.–31.10. Tuona aikana pyöräilen Espoosta Espanjaan. Voit seurata matkaani Suomen Lähetysseuran sivuilla viikoittain maanantaisin ilmestyvästä blogistani. Samalla voit osallistua ilmastokampanjaan, jossa istutetaan metsää Tansaniaan.
kirjoitus on ilmestynyt Rengas-lehden numerossa 10-11/2022