Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Mikäli et ole Saksan suomalaisten seurakuntien jäsen, ja haluat paperilehden, sen voi tilata 25 euron hintaan (vuosikerta 5 numeroa) sähköpostitse tuula.lyytikainen@merimieskirkko.fi

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2026

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6 26.3. KV 18 (27.4.)
7-10 26.5. KV 26 (22.6.)
11-12 26.9. KV 44 (26.10.)
1. nro / 2027 26.11.2026 KV 1 (4.1.2027)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

In memoriam

2026-05-07 13:48:04.193

Tuula Lutterin muotokuva

Tuula Lutter, os. Jaatinen 19.1.1947 (Imatra) – 1.2.2026 (Düsseldorf)

Suomalaiseen kirkolliseen työhön ja Suomi-koulujen kehitykseen Saksassa vahvasti vaikuttanut kääntäjä ja tulkki Tuula Lutter (o.s. Jaatinen) kirjoitti ylioppilaaksi Imatran yhteislyseosta ja lähti sen jälkeen opiskelemaan Savonlinnan kieli-instituuttiin, josta valmistui 1970 saksan kielen kääntäjäksi. Tapaaminen vaihto-opiskelijana Pfalzissa Gastschülerin perheessä, jonne sattui tulemaan kylään Limburgerhofin silloinen pormestari Harald Lutter, johti onnelliseen avioliittoon ja perheeseen, johon syntyi kaksi lasta ja neljä lastenlasta.

Kun Düsseldorfin suomalainen seurakunta aloitteli toimintaansa 1974, se sai mukaan vahvan organisoijan, Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen pääsihteerin Risto Marttusen. Nyt tarvittiin kipeästi vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Tuula toimi kirkkoraadissa kymmenen ja SKTK:n johtokunnassa viiden vuoden ajan. Risto Marttunen lähti edistämään Saksan suomalaisia kielikouluja (nyk. Suomi-koulut). Düsseldorfiin 1977 perustetun koulun puheenjohtajaksi valittiin Tuula Lutter.

Koulu kasvoi kohinalla, uusia opetusryhmiä perustettiin ja uusia opettajia tarvittiin. Oppituntien lisäksi koulu järjesti juhlia, piti yhteyttä kaupungin päättäjiin ja järjesti koulun oppilaille mahdollisuuden osallistua ns. motivaatioleireihin, joiden yhtenä seurauksena oli pesäpallon pelaamisen aloittaminen yhdessä Kölnin Suomi-koulun kanssa.

Yhteistyö seurakunnan kanssa oli tiivistä ja yhdessä järjestettiin jumalanpalveluksia, adventtijuhlia ja joulumyyjäisiä. Suomen 75-vuotisjuhlan kunniaksi kielikoulu järjesti perinnejuhlat. Ja kun koko Saksan suomalaisten Finntreff-kulttuuritapahtuma pidettiin Düsseldorfissa 1997, Suomi-koulu oli järjestelyissä tiiviisti mukana.

Tuulan aikana Düsseldorfin Suomi-koulu järjesti kolme opintomatkaa Suomeen. Ensimmäisellä matkalla nuorten kielitaitoa arvioitiin Kotimaisten kielten keskuksessa, tämä siksi, että Yleistä kielitutkintoa (YKI) oltiin Suomessa vasta kehittämässä. Toisen matkan aikana YKI:stä oli valmiina alimman ja keskitason tutkinnot, ja vasta v. 1995 matkalla oppilaat pääsivät osallistumaan YKI:n ylimmän tason tutkintoon.

Tuula perusti Düsseldorfiin kirjallisuuspiirin vuonna 2009. "Hystery sisters" oli varmaankin hauskin yhteisö, johon Tuula kuului. Nimi viittaa siihen, että harjoituksissa on ollut enemmän naurua kuin laulua. Viisijäseninen kuoro syntyi 80-luvulla, ja se esiintyi useissa Suomi-koulun ja seurakunnan tilaisuuksissa.

Ulkosuomalaisten kulttuuritoiminnan hyväksi tehdystä työstä hän sai Suomi-Seuran hopeisen ansiomerkin 1997.

Tuula kunnioitti ja arvosti saksan kieltä, sen kulttuurista voimaa ja ilmaisukykyä. Suomen kieltä hän rakasti. Hän ihaili kääntäjäkollegaansa Tarja Roinilaa, jonka esseekokoelma ilmestyi postuumisti 2022. Roinilan sanoihin Tuulan oli helppo yhtyä: "Äidinkieli on ääretön ja uskoni siihen pohjaton”.

Maila Eichhorn

Kirjoittajat