Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2025

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
11-12/2025 26.9. KV 44 (27.10.)
1. nro / 2026 26.11. KV 1 (2.1.2026)

Vuoden 2026 ilmestymisaikataulu julkaistaan tällä sivulla syyskuussa 2025.

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Suomi-koulu helpottaa ja tukee paluumuuttoa Suomeen

3.3.2025

Aada Suurhaskon muotokuva

Aadan tarina

Koko perheen kohtaamispaikka – yhteisö. Suomi-koulu on monelle ulkosuomalaiselle se pieni pala Suomea maailmalla, jossa voi tavata muita suomea puhuvia perheitä; lapsia ja aikuisia, vaalia kulttuuri- ja tapaperinteitä sekä saada vertaistukea monikieliseen arkeen ja kulttuurien sekamelskaan.

Usealle, vaikka vain lyhyemmänkin aikaa Suomen ulkopuolella viettävän perheen lapsille Suomi-koulu on se paikka, jossa lapsi pääsee ilman kielimuuria kontaktiin ikätovereidensa kanssa ja tietty pohjoismaalainen tuttuus luo turvallisuuden tunnetta tapa- ja toimintakulttuurillaan.

Aada Suurhasko, 18, syntyi ja vietti suuren osan lapsuudestaan Saksassa, Baijerissa. Muutama vuosi sitten perhe päätti muuttaa Suomeen. Aada ja sisarensa olivat käyneet aktiivisesti Suomi- koulua koko Saksassa asumisen ajan. Hän uskoo vahvasti, että Suomi-koululla oli merkittävä osa uuteen kotimaahan sopeutumisessa.

Aadan tarina:

Aloitin Suomi-koulun jo aivan pienenä, vain kolmen kuukauden ikäisenä. Aluksi osallistuin lasten ryhmiin ja myöhemmin siirryin nuorisoryhmään. Suomi-koulu on ollut minulle tärkeä kokemus, joka on auttanut minua valmistautumaan muuttoon Suomeen monella tapaa.

Ensimmäinen ja ehkä tärkein asia, jonka olen Suomi-koulusta saanut, on vahva suomen kielen taito. Suomi-koulu tarjosi minulle mahdollisuuden käyttää suomea säännöllisesti, harjoitella puhumista sekä oppia lukemista ja kirjoittamista.

Tämä on tehnyt siirtymisestä Suomeen huomattavasti sujuvampaa, koska kielitaitoni oli jo hyvä, ja pystyin kommunikoimaan luontevasti erilaisissa tilanteissa.

Suomi-koulu on myös opettanut minulle suomalaista kulttuuria ja perinteitä. Olen oppinut tuntemaan esimerkiksi itsenäisyyspäivän merkityksen, suomalaiset joulu- ja pääsiäistavat sekä muita perinteitä, jotka ovat osa suomalaista identiteettiä. Näiden tietojen ja kokemusten ansiosta Suomeen muuttaminen ei tuntunut vieraalta, vaan koin jo tuntevani suomalaisen elämäntavan. Tämä on auttanut minua sopeutumaan uuteen ympäristööni ja tuntemaan oloni kotoisaksi.

Yksi tärkeä asia, jonka Suomi-koulu on antanut minulle, on yhteisö. Suomi-koulussa olen saanut ystäviä, jotka jakavat samanlaisen taustankuin minä. Olemme kaikki kasvaneet kahden kulttuurin välissä, ja siksi ymmärrämme toisiamme hyvin. Näiden ystävien kanssa olen voinut jakaa kokemuksia ja ajatuksia, ja Suomi-koulu on auttanut minua löytämään tasapainon kahden kulttuurin välillä. Tämä yhteisöllisyys on myös antanut minulle itsevarmuutta, kun olen etsinyt paikkaani Suomessa. Suomi-koulun oppitunnit ja opetustavat ovat olleet hyödyksi, sillä ne ovat antaneet minulle käsityksen suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Kaiken kaikkiaan Suomi-koulu on ollut erittäin tärkeä osa matkaani kohti Suomeen muuttoa. Se on antanut minulle kielen, kulttuuriosaamisen, ystävyyksiä ja varmuutta, jotka ovat tehneet muutosta pehmeämmän ja sujuvamman. Suomi-koulun ansiosta olen tuntenut olevani valmis tähän uuteen elämänvaiheeseen ja asettumaan uuteen kotimaahani.

Kirjoittajat