Syyskuun lopussa Bensheimissa järjestetyillä Saksan Suomi-koulujen hallintopäivillä Suomi- Seuran yhteisöpäällikkö Maarit Hyvärinen kertoi Suomi-kouluavustuksen tärkeimmistä uudistuksista.
Enemmän omaa harkintaa avustuksen käyttöön
Uudet jakoperusteet sallivat Suomi-kouluille enemmän vapautta avustuksen käytön harkintaan, sillä Suomi-koulujen toimijat tietävät itse parhaiten omien koulujensa tarpeet. Avustusta voi siis tästä lähtien käyttää opettajien palkkojen, oppimateriaalin ja vuokrakulujen lisäksi myös laitehankintoihin ja tapahtumiin. Keskiössä on kuitenkin suomen kielen ja kulttuurin välittäminen ulkosuomalaisille lapsille.
Alle 3-vuotiaiden ryhmät aktiivisiksi
Hakuperusteissa ollut kolmen vuoden alaikäraja poistui uudistuksen myötä, ja näin myös pienimpien Suomi-koululaisten ryhmät, kuten vauvamuskarit ja lapsi-vanhempi-ryhmät, kuuluvat jatkossa Suomi-kouluavustuksen piiriin. Tätä tärkeää uudistusta ajettiin ulkosuomalaisparlamentissa lähes 20 vuoden ajan.
Oma varainhankinta edelleen tärkeää
Kuten Suomi-koulujen toiminta-avustuksen aikana, niin myös uudistusten jälkeen koulujen oma varainhankinta on avainasemassa. Tulot eivät voi muodostua kokonaan Suomi-kouluavustuksesta, vaan koulujen on hankittava varoja jäsen- ja lukukausimaksuilla sekä erilaisilla tapahtumilla.
Ideoita varainkeruuseen:
- omat joulumyyjäiset / koju markkinoilla
- kevätmarkkinat
- kirjakirppis, Suomi-teemainen kirppis
- arpajaiset
- herkkukioski / kahvilatoiminta SK-tuntien tai tapahtumien yhteydessä
- (yritys-)sponsorit
- Suomi-koulutuote: paita, huppari, kassi, muki, keittokirja
Jonna Gorecki
Sari Kiddle
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehdessä 12/2023