Suomi-koulujen opettajien jokavuotiset koulutuspäivät pidettiin Helsingissä elokuun 3.– 4. päivä järjestäjinään Suomi-koulujen tuki ry, Opetushallitus ja Suomi-Seura ry. Yhteensä lähes 80 opettajaa 16 eri maasta Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Lähi-idästä ja jopa Hongkongista asti pääsivät yhdessä oppimaan uutta ja verkostoitumaan. Saksan Suomi-koulut olivat jälleen hienosti edustettuina.
Koulutuspäiviin otettiin pieni varaslähtö jo 2.8. yhteisellä iltatapahtumalla Suomi-koulujen hallintopäivän osallistujien kanssa. Matkasimme Nuuksioon, ja kuulimme luontokeskus Haltiassa eri-ikäisille suunnatuista luontokouluista ja -opastuksista sekä saimme vinkkejä myös internetin kautta saatavilla olevasta luontokasvatusmateriaalista. Muurinpohjaletut ja nokipannukahvit viereisessä kodassa kruunasivat illan. Koulutuspäivien tämänvuotisena teemana oli Moninainen Suomi. Teeman mukaisesti pääsimme kuulemaan paitsi suomen kielen näkymistä myös niin romanikielen, saamen kielten kuin toisen kotimaisen kielemme ruotsin edustajilta vähemmistökielten asemasta ja opetuksesta Suomessa. Erityisesti saamen kielten ja romanikielen ylläpidon ja opetuksen haasteista kuullessamme moni kuulija nyökytteli yleisössä, sillä kovin tutuilta kuulostivat myös Suomi-koulujen näkökulmasta mm. heterogeeniset opetusryhmät, eriikäisten lasten yhdysluokkaopetus, oppilaiden monentasoinen kielitaito, pitkät välimatkat sekä tarve luoda omankielinen kieliympäristö aina uudelleen ja uudelleen. Myöskään suomen opettaminen ulkomailla ei ole vain kielen opettamista, vaan yhtä lailla kulttuurin jakamista edelleen seuraavalle sukupolvelle ja suomen kielen vahvistamista sydämen ja sielun kielenä.
Torstaina iltapäivällä pääsimme osallistumaan työpajoihin, joiden aiheet vaihtelivat kansantanssista rap-sanoitukseen ja tukiviittomista sanataiteeseen. Itse käytännössä kokeillen saivat opettajat kerättyä ideoita ja inspiraatiota omaan Suomi-koulutyöhön eri-ikäisten kanssa. Päivä päättyi iltaohjelmaan Hanasaaressa, jossa jo työpajoissa mukana ollut kansanmusiikkiyhtye Nope loi tunnelmaa live-musiikilla, ja kaikki halukkaat pääsivät mukaan kokeilemaan helppoja kansantansseja, jotka voisivat sopia vaikka Suomi-koulujenkin juhliin. Ilta huipentui koko koulutusporukan yhteiseen huutokatrilliin, jossa tanssitaan vastakkaisriveissä huutajan huutamia katrillikuvioita. Tämä tanssi ei kirjaimellisesti jättänyt ketään kylmäksi!
Perjantain työpajoissa tutustuimme vasta ilmestyneeseen Suomi-koulun opettajan oppaaseen. Se on kirjoitettu kymmenen opettajan muodostaman työryhmän yhteistyönä ja sisältää suuren määrän käytännön vinkkejä ja esimerkkitehtäviä opetuksen suunnitteluun sekä myös neuvoja vanhempien tukemiseen monikielisessä kasvatustyössä. Pienryhmissä ideoimme opetuksen sisältöjä ja tuntisuunnitelmia niin alle kouluikäisille, alakouluikäisille kuin yläkoulu- ja lukioikäisillekin. Myös uunituoreille opettajille oli oma työpajansa.
Koulutuspäivien lopuksi pääsimme perjantaina vierailemaan Kansallismuseossa, jossa saimme tietoa Kansallismuseon tuottamasta todella kattavasta virtuaalisesta sisällöstä, jota erityisesti neljän tulevan vuoden aikana on runsaasti tarjolla, sillä talo sulkee ovensa laajennustöiden ajaksi, mutta jatkaa toimintaansa virtuaalisessa muodossa. Kuulimme tärkeitä tietoiskuja monilta eri suomen kieltä ja ulkosuomalaisten asiaa ajavilta toimijoilta. Koulutuspäivien päätyttyä lähdimme monta kokemusta ja uutta tuttavuutta rikkaampana sekä koulutuspäiviltä saadut ideat, inspiraatio ja into mukanamme.
Hyvää alkavaa Suomi-kouluvuotta niin uusille kuin vanhoille opettajille sekä kaikille Suomi-koulussa käyville perheille!
Taina Höflich
Frankfurtin Suomi-koulu
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehdessä 10–11/2023
