Joulun jälkeinen hiljaisuus ja talven valo kertovat,että jokin on päättynyt ja jokin uusi on alkamassa. Kun astumme tammikuuhun, katsomme taaksepäin kiitollisina siitä, mikä kantoi, ja samalla myönnämme rehellisesti sen, mikä jäi kesken. Jokainen vuosi tuo mukanaan omat ilonsa ja haasteensa – ja ne muovaavat meitä, joskus näkymättömin, joskus hyvin näkyvin tavoin.
Uuden vuoden alussa meitä lohduttaa tieto siitä, että elämä ei rakennu vain omien ponnistelujemme varaan. Kristittyinä saamme uskoa siihen, että Jumala kulkee edellämme. Hän on uuden alun Jumala – se, joka näkee pidemmälle kuin me ja joka avaa teitä silloinkin, kun oma katseemme yltää vain lähiviikkoihin. Raamatun sanat “Katso, minä teen uutta” (Jes. 43:19) kutsuvat meitä luottamaan siihen, että jokaisessa alussa on jotakin Jumalan mahdollisuutta.
Uusi vuosi houkuttelee tekemään lupauksia ja uudistuksia. Ehkä kaikkein tärkeimmät muutokset tapahtuvat sydämessä: siinä, miten katsomme toisiamme ja itseämme. Jumala loi meidät yhteyteen – ei selviämään yksin, vaan elämään toistemme varassa, toisiamme tukien. Tämä on sekä lahja että tehtävä.
Lähimmäisenrakkaus ei ole sana, joka kuuluu vain pyhiin päiviin. Se on asenne, joka muuttaa arkea. Se näkyy siinä, että maltamme pysähtyä, kuunnella, huomata. Kun olemme ulkomailla, kaukana tutuista kuvioista ja omasta kulttuuristamme, nämä pienet eleet korostuvat. Ystävällinen sana voi pelastaa päivän, yhteinen kahvihetki voi kantaa viikkoja, ja lämpimästi avattu ovi voi muistuttaa siitä, että ihminen ei ole yksin.
Merimieskirkon työssä tämä yhteys näkyy erityisen kauniisti. Kohtaamme ihmisiä, joiden elämässä on muutoksen tuulia – uusia alkuja, uusia maita, uusia paikkoja etsiä koti. Moni kantaa sisällään toivoa, mutta myös ikävää, epävarmuutta tai yksinäisyyttä. Siksi juuri täällä, rajojen ja kielten keskellä, Jumala kutsuu meitä olemaan toinen toisillemme läsnä, jakamaan taakkaa ja iloa, rakentamaan siltoja.
Uusi vuosi antaa meille mahdollisuuden aloittaa uudelleen myös lähimmäisenrakkauden näkökulmasta:
- Kenelle voisin olla apuna?
- Kenen rinnalla voisin kulkea?
- Mitä pientä hyvää voisin tänään tehdä?
Joskus uuden alku löytyy pienestä rohkeudesta: päätöksestä ottaa yhteyttä, ojentaa käsi, sanoa hyvää sanaa. Pienet teot kantavat suurta siunausta. Ne rakentavat yhteyttä, joka muistuttaa meitä siitä, että Jumalan rakkaus kulkee meidän kauttamme maailmaan. Toivon, että alkava vuosi saa tuoda sinulle hetkiä, joissa näet elämän uudella tavalla. Hetkiä, joissa huomaat, ettei sinun tarvitse kulkea tietä yksin. Ja hetkiä, joissa koet, että yhteys toisiin ihmisiin on Jumalan lahja – tarkoitettu nautittavaksi, jaettavaksi ja vaalittavaksi.
Alkava vuosi on mahdollisuus kasvuun, rauhaan ja siihen, että annamme toivolle enemmän tilaa elämässämme.
Olkoon vuosi 2026 sellainen, jossa sinä voit sekä vastaanottaa että jakaa rakkautta, jota Jumala meille jokaiselle runsaasti tarjoaa. Sisua ja siunausta alkavaan vuoteen!
Valtteri Salmi
