Suomi-kouluissa opetetaan paljon enemmän kuin vain kieltä: niissä välitetään suomalaisen kulttuurin kokonaisuutta – arjen tapoja, juhlan perinteitä ja yhteisöllisyyden muotoja. Kevään juhlat ja liputuspäivät tarjoavat erinomaisia hetkiä tehdä näkyväksi suomalaista kulttuuria ja tuoda opetukseen iloa, yhdessäoloa ja merkityksellisyyttä.

Vuonna 2025 julkaistu Suomikoulun arkea ja juhlaa -opas tukee opettajia tässä työssä tarjoamalla valmiita ideoita, materiaaleja ja näkökulmia. Opas on saatavilla Suomi- koulujen Tuki ry:n jäsenalueelta. Suomi-kouluopettaja, olethan jo jäsen?

Kevään monet suomalaiset juhlat perustuvat vuodenaikoihin, kulttuuriperinteisiin ja kansallisiin merkkihenkilöihin, ja ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kieli- ja kulttuuritaitojen harjoitteluun Suomi-koulussa.

Karnevaalin kanssa samaan aikaan vietettävän laskiaisen taustalta löytyy kristillisiä perinteitä ja vahva suomalainen ulkoilukulttuuri. Laskiaispullia ja hernekeittoa nautitaan talvisen pulkkamäkipäivän päätteeksi. Laskiaisen teemoista saa hauskoja ja kielellisesti rikastuttavia tehtäviä oppitunnille. Esimerkiksi täydellisen pulkkamäen voi suunnitella ja esitellä suomeksi kuvien tai pienten esitysten avulla. Askarteluun sopii paperinen laskiaispulla, johon jokainen oppilas kirjoittaa täytteeksi adjektiiveja, esimerkiksi pehmeä, makea, herkullinen ja laajentaa näin sanavarastoaan leikillisesti.

Runebergin päivä 5. helmikuuta kunnioittaa kansallisrunoilija J. L. Runebergin syntymäpäivää. Juhlan tunnetuin perinne on hänen vaimonsa Fredrikan kehittämä Runebergin torttu. Suomi-koulussa päivän ympärille voi rakentaa runotyöpajan, jossa tutustutaan runouteen ja tehdään omia lyhyitä runoja tai leivontahetken, jossa lapset voivat leipoa omat Runebergin tortut ja koristella ne vadelmahillolla ja sokerikuorrutteella. Tehtävän voi toteuttaa myös askarteluna esimerkiksi paperisten torttujen avulla.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivä 19.3. tarjoaa mahdollisuuden käsitellä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta: Mitä tasa-arvo tarkoittaa koulussa? Teeman käsittelyyn sopii esimerkiksi Minna Canth -bingo, jossa on sanoja kuten rohkea, kirjailija, vaikuttaja, tasa-arvo. Isommille oppilaille sopii keskustelu tai kirjoitustehtävä tasa-arvosta, ja pienemmät voivat askarrella Minna Canthin muotokuvan, jonka ympärille kirjoitetaan häntä kuvaavia sanoja.

Suomessa pääsiäiseen kuuluvat perinteisesti virpominen, rairuoho ja pääsiäisruoat. Virpomislorujen harjoittelu ja virpomisoksien askartelu johdattavat oppilaat suomalaisiin tapoihin. Rairuoho-tutkimuksessa oppilaat kylvävät siemenet, seuraavat niiden kasvua ja dokumentoivat havaintojaan suomeksi. Tämä yhdistää luontotietoa, kieltä ja arjen perinteitä. Leikkimielinen pääsiäismunajahti sopii kaikenikäisille. Suomeksi kirjoitetut vihjeet tarjoavat luontevan mahdollisuuden harjoitella sanastoa. Munajahdin voi toteuttaa joko sisällä tai ulkona.

Mikael Agricolan päivänä 9.4. juhlistetaan suomen kirjakielen isää, ensimmäisen suomalaisen aapisen kirjoittajaa. Suomi-koulussa päivää voi viettää kielitietoisesti ja tutustua suomen kielen historiaan ikätasoon sopivalla tavalla. Kielipolku-tehtäväpisteissä oppilaat voivat selvittää sanojen alkuperää, tutkia murresanoja tai etsiä vanhoja suomalaisia nimiä. Omassa aakkoskirjassa oppilaat keksivät jokaiselle kirjaimelle yhden suomalaisen sanan ja piirtävät siihen liittyvän kuvan. Kirjasta muodostuu henkilökohtainen ja hauska tapa tutustua suomen kielen sanastoon.

Suomessa vappu on työväen ja opiskelijoiden juhla, johon kuuluu karnevaalitunnelmaa, iloista yhdessäoloa ja perinteisiä herkkuja. Suomi-koulussa vappua voi juhlistaa rennosti ja leikillisesti, vaikka koko koulun yhteisenä tapahtumana. Oppilaat voivat esitellä vappuasunsa suomeksi vastaamalla kysymyksiin: “Mikä hahmo olet ja miksi?” Kielitaitoa kartuttava sananselityspeli sopii kaikenikäisille; sanoina voivat olla esimerkiksi serpentiini, ilmapallo, munkki, sima. Vappupiknikillä oppilaat ja perheet voivat nauttia keväästä ja suomalaisista herkuista.

Toukokuussa vietettävä äitienpäivä tarjoaa mahdollisuuden harjoitella kiitoslauseita. Lapset voivat askarrella kiitoskortteja, joissa opetellaan ilmauksia kuten: “Kiitos, että…” Luovuutta voi herätellä äiti-aiheisella runotyöpajalla, esimerkiksi akrostikon-runolla sanasta Ä-I-T-I. Suomi-koulun kevättoimintaan sopii myös etäleivonta tai aamupalan valmistus äidille, mikäli ryhmä toimii verkossa.

Filosofi ja kirjailija J. V. Snellmanin päivä 12.5., tarjoaa mahdollisuuden keskustella sivistyksestä, koulutuksen merkityksestä ja siitä, miksi oppiminen on tärkeää. Tunnilla voidaan pohtia kysymystä: “Miksi koulutus on tärkeää?” Teemaa voi lähestyä myös Suomi-visailulla Snellmanin hengessä, jossa kysymykset liittyvät historiaan, Suomen kartan tuntemukseen ja kulttuuriin. Visailu sopii monenikäisille ja vahvistaa yhteistä tietämystä Suomesta.

Jonna Gorecki ja Sari Kiddle

Saksassa toimivien Suomi-koulujen yhteystiedot: Suomi-koulujen yhteystiedot - Saksan suomalaiset seurakunnat