Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Mikäli et ole Saksan suomalaisten seurakuntien jäsen, ja haluat paperilehden, sen voi tilata 25 euron hintaan (vuosikerta 5 numeroa) sähköpostitse tuula.lyytikainen@merimieskirkko.fi

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2026

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6 26.3. KV 18 (27.4.)
7-10 26.5. KV 26 (22.6.)
11-12 26.9. KV 44 (26.10.)
1. nro / 2027 26.11.2026 KV 1 (4.1.2027)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous 2025

2025-04-30 17:49:31.101

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen johtokunta ryhmäkuvassa

Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Uusi johtokunta

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen (SKTK) lauantaina 14.3.2025 Hannoverissa pidetyssä vuosikokouksessa valittiin yhdistyksen johtokuntaan erovuorossa olleiden Leena Suhlin (Berliini) ja Jenni Kempcken (Rhein-Neckar) tilalle uusina varsinaisina jäseninä kaksivuotiskaudelle Mikael Merenmies (Berliini) ja Mirja Raussi (Düsseldorf). Varajäsenistä erovuorossa oli Elina Lange (Bremen), jonka tilalle valittiin kaksivuotiskaudelle Annika Breternitz (Bielefeld). Varajäsen Mikael Merenmiehen tultua valituksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin hänen tilalleen varajäseneksi yksivuotiskaudeksi Feetu Nyrhinen (Bremen).

Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittu Markus Miettinen (Frankfurt) ja varapuheenjohtajana toimii Päivi Kantti (Frankfurt).

Tilintarkastajina jatkavat Nora Kraft ja Eva Otremba (molemmat München) ja johtokunnan nimeämänä kassanhoitajana Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen hallinto- ja talousvastaava Anne Koskimaa.

Ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua Suomen merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen, Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Valtteri Salmi ja Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen puheenjohtaja Markus Miettinen loivat katsauksen ja vastasivat seurakuntien edustajien ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon ulkosuomalaistyön toimintojen siirryttyä kuluvan vuoden alusta Suomen merimieskirkon vastuulle sekä sen vaikutuksista Saksassa tehtävään kirkolliseen työhön.

Seurakunnat säilyvät itsenäisinä

Jonkin verran epätietoisuutta on herättänyt Saksan suomalaisten seurakuntien asema uudessa tilanteessa, jossa kaikki papit ja SKTK:n toimiston työntekijät ovat kuluvan vuoden alusta olleet merimieskirkon työntekijöitä. Seurakuntien asemassa ja pappien roolissa seurakuntien suhteen ei ole tapahtunut muutosta, vaan seurakunnat ovat edelleen itsenäisiä toimijoita, jotka päättävät itse omista asioistaan ja suhteistaan esim. isäntäseurakuntiin ja maakirkkoihin. SKTK tukee ja auttaa seurakuntia tehtävänsä mukaisesti hallintoon ja viestintään liittyvissä kysymyksissä kuten tähänkin asti.

Puheenjohtajilta

Kulunut vuosi 2024 kului Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen (SKTK) osalta vuoden 2025 alussa voimaan astuviin muutoksiin varautuessa. Saksan suomalaispapit läntisen alueen pappia lukuun ottamatta sekä SKTK:n keskustoimiston työntekijät siirtyvät Suomen merimieskirkon työntekijöiksi, vaikka jatkavatkin SKTK:n työn parissa. Vuoden 2026 alusta myös läntisen alueen pappi tulee olemaan Merimieskirkon työntekijä. Pohjoisen Saksan papin osalta siirtymän oli tarkoitus tapahtua jo elokuussa 2024, ja SKTK:n puheenjohtajat osallistuivat uuden papin rekrytointiprosessiin, joka kuitenkin valitettavasti epäonnistui SKTK:sta ja Merimieskirkosta riippumattomista syistä. Tämän takia sekä eteläisen että pohjoisen Saksan pappien rekrytointi aloitettiin uudestaan syksyn alkaessa. Molemmat rekrytoinnit onnistuttiin tällä kertaa viemään menestyksekkäästi päätökseen.

Vaikka tulevia muutoksia onkin valmisteltu jo useamman vuoden ajan yhteistyössä Merimieskirkon kanssa, konkretisoituivat monet käytännön asiat vasta kuluneen vuoden aikana, varsinkin tulevan vuoden taloussuunnittelun myötä. Merimieskirkon kanssa käydyissä neuvotteluissa jouduttiin konkreettisesti sopimaan vastuiden jaosta SKTK:n ja Merimieskirkon välillä sekä vääntämään kättä SKTK:lle osoitettavan yleisavustuksen tasosta. Tämä johtuu toisaalta siitä, että Saksan evankelisen kirkon (EKD) Saksan suomalaiselle kirkolliselle työlle osoittaman tuen taso pienenee ja toisaalta siitä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko siirtää ulkosuomalaistyön koordinoinnista syntyvät kulut katettavaksi kirkkojen maksamista avustuksista. SKTK onkin jo aloittanut toimintatapojensa uudelleentarkastelun tavoitteena hallinnollisten toimintamenojen karsiminen taloudellisen toimintakyvyn turvaamiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Kulujen karsimisella pyritään turvaamaan suomalaisen kirkollisen työn kannalta tärkeiden toimintamuotojen kuten rippikoululeirien säilyminen. Myös Rengas-lehden julkaiseminen sekä paperilehtenä että netissä pyritään turvaamaan, sillä se on ainoa media, joka luotettavasti tavoittaa kaikki Saksan suomalaisten seurakuntien jäsenet, ja on niin ollen tärkeä kanava jumalanpalveluksista ja muista tapahtumista tiedottamiseen. Rengas-lehden arvostuksesta seurakuntalaisten parissa kertovat myös sen saamat lähes 25 000 euron lahjoitukset.

Toiminnan turvaaminen vaatii toisaalta myös valmiutta luopua jostakin. Vaikka kulunut vuosi oli viimeinen, jolloin SKTK palkkasi seurakuntaassistentit Berliinin, Frankfurtin ja Kölnin seurakuntiin, on tarkoitus edelleen tukea taloudellisesti seurakuntia niiden palkatessa itse assistentit. Johtokunta päätti myös esittää, että jatkossa SKTK:n vuosikokous järjestetään pääsääntöisesti hybridimuotoisena, millä aikaansaadaan huomattavia kustannussäästöjä.

Muutosten keskellä ja maailman myllerrysten keskellä on Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen tavoitteena kuitenkin jatkossakin tarjota pysyvyyttä sekä tukea ja turvaa tukemalla suomalaisia seurakuntia kristillisen sanoman välittämisessä ja toimimalla Jumalan armoon turvautuvana lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden välittäjänä maailmassa.

Markus Miettinen ja Päivi Kantti

Kuva: Uusi johtokunta, vasemmalta Markus Miettinen, Mirja Raussi, Päivi Kantti, Leena Niemi, Mikael Merenmies, Janika Konttinen, Annika Breternitz, Feetu Nyrhinen

Kirjoittajat