Kävelin ensimmäistä kertaa minulle vieraan asutusalueen läpi ihaillen sen arkkitehtuuria. Yhtäkkiä edessäni kohosi risti, enkä osannut sanoa, missä olin. Lähestyessäni aitaa, jonka takana risti oli, ymmärsin saapuneeni hautausmaan sisäänkäynnille. Risti on karuudestaan huolimatta mahtipontinen symboli, joka kutsuu pysähtymään sen juurelle. Hiljattain viettämämme pääsiäisjuhla tuo mieliimme sen, että toisinaan kasvua ja kehitystä edeltää rosoinen tie. Ristinpuu todistaa meille myös pääsiäisen jälkeen, että Jumala pyyhkii kyyneleemme lahjoittaen sydämiimme lopulta ilon ja rauhan.
Kannan ristiä kaulassani, sillä haluan arjessa saada muistutuksen siitä, että se on Jumalan rakkauden, sovituksen ja lunastuksen merkki. Taivaallisen Isämme läsnäolo ei lakkaa tien muuttuessa vaikeakulkuiseksi, vaan saamme silloinkin luottaa Jumalan johdatukseen. Kun annamme elämämme Jumalan käsiin, tunnemme hänen huolenpitonsa yhtä mahtipontisena kuin hautausmaalla edessäni kohoavan ristin.
Elefteria Apostolidou
elefteria.apostolidou@merimieskirkko.fi, 0151-11912390
Etelän alueen seurakunnat:

