Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Mikäli et ole Saksan suomalaisten seurakuntien jäsen, ja haluat paperilehden, sen voi tilata 25 euron hintaan (vuosikerta 5 numeroa) sähköpostitse tuula.lyytikainen@merimieskirkko.fi

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2026

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6 26.3. KV 18 (27.4.)
7-10 26.5. KV 26 (22.6.)
11-12 26.9. KV 44 (26.10.)
1. nro / 2027 26.11.2026 KV 1 (4.1.2027)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous 2025

2025-03-03 12:50:07.008

vuosikokousmateriaaleja pöydällä

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous pidetään lauantaina 15.3.2025 klo 13.00 Hannoverissa Hanns-Lilje-Hausissa (Knochenhauerstr. 33)

Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen vuosikokous pidetään lauantaina 15.3.2025 klo 13.00 Hannoverissa Hanns-Lilje-Hausissa (Knochenhauerstr. 33). Ennen kokousta klo 11.00–12.30 on keskustelutilaisuus, jossa läsnä ovat SKTK:n puheenjohtajat ja Merimieskirkon edustaja kertomassa ajankohtaisista asioista ja vastaamassa seurakuntien kysymyksiin.

Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen § 12 määräämät asiat. Johtokunnan jäsenistä ovat erovuorossa pj. Markus Miettinen, varsinaiset jäsenet Jenni Kempcke ja Leena Suhl sekä varajäsen Elina Lange.

Die ordentliche Mitgliederversammlung des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit e. V. findet am Sa 15.3.2025 um 13 Uhr im Hanns-Lilje-Haus in Hannover statt. In der Mitgliederversammlung stehen auf Tagesordnung die in der Satzung § 12 vorgeschriebenen Angelegenheiten, u.a. wird die Hälfte des Vorstands neu gewählt.

Lisätietoja / Weitere Informationen: www.rengas.de

Ehdolla johtokuntaan: Annika Breternitz (Paderborn)

Olen Annika, syntynyt 1977 Hildesheimissa, äitini oli suomalainen ja isäni saksalainen. Nelivuotiaana osasin äitini mukaan puhua paremmin suomea kun saksaa. Vuotta myöhemmin isoäitini kuoli Suomessa, ja pian sen jälkeen vanhempani päättivät, että minulle ei enää puhuta suomea. Tuolloin luultiin, että kaksikielisyys on haitallista. Onneksi ne ajat ovat ohi. Noin 10-vuotiaana suutuin niin, että huusin: ”Minäkin haluan oppia suomen kieltä.” Ja siitä lähti kielen oppiminen ja viisi vuotta myöhemmin suomi sujui jo paremmin. Olen Aku Ankalle hyvin kiitollinen, koska hänen kanssaan opin paljon.

Koska minun piti vähän taistella oppiakseni suomea, kieli on ollut minulle aina hyvin tärkeä ja kallisarvoinen. Teini-iästä lähtien äitini puhui jälleen kanssani suomea, ja siitä olen tänä päivänä kiitollinen. Hän ei koskaan arvostellut minua, kun tein kielellisiä virheitä.

Kun opiskelin Braunschweigissa, vanhempani kuolivat, rakas äitini vuonna 2004. Silloin pelkäsin kovasti, että suomalaisuus minussa kuolee samassa pois. Vuotta myöhemmin hankin kaksoiskansalaisuden ja siitä lähtien olen ollut monissa suomalaisen seurakunnan järjestämissä tapahtumissa mukana, kuten kirjallisuusseminaarissa, jumalanpalveluksissa ja Naisten seminaareissa. Todella nautin, kun voin viettää aikani eri ikäisten kanssa ja jutella. Ilman suomalaisuutta elämäni olisi tylsempi. Olen tehnyt tutkimustani ja väitöskirjaa haastattelemalla Saksassa ja Suomessa opettajia heidän näkemyksistään oppilaiden virheistä.

Harrastuksena harjoittelen kieliä (tällä hetkellä ranskaa ja espanjaa), urheilen, laulan, luen ja meditoin.

Työ, jota Saksan suomalaiset seurakunnat tekevät, on todella rikastuttanut elämääni ja haluaisin mielelläni olla mukana kehittämässä suomaisten seurakuntien toimintaa eteenpäin. Siksi olen nyt ehdolla Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen johtokunnan jäseneksi.

Kirjoittajat