Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Mikäli et ole Saksan suomalaisten seurakuntien jäsen, ja haluat paperilehden, sen voi tilata 25 euron hintaan (vuosikerta 5 numeroa) sähköpostitse tuula.lyytikainen@merimieskirkko.fi

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2026

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6 26.3. KV 18 (27.4.)
7-10 26.5. KV 26 (22.6.)
11-12 26.9. KV 44 (26.10.)
1. nro / 2027 26.11.2026 KV 1 (4.1.2027)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Ei enää kansaneläkettä ulkomaille

2025-03-03 12:43:40.148

harmaahiuksisia kuorolaisia takaapäin kuvattuna

Mitä minun pitäisi asiasta tietää?

Olet saattanut monen muun joukossa saada Kelasta päätöksen, jossa kerrotaan kansaneläkkeen maksun lakkauttamisesta ulkomaille. Tässä jutussa avaan hieman, mitä tämä uudistus oikein tarkoittaa, ja millaisia tukia Saksassa asuva eläkeläinen voi hakea haastavassa taloudellisessa tilanteessa.

Suomen hallitus on tehnyt monia ulkosuomalaisia harmittavan leikkauksen Suomesta ulkomaille maksettavaan kansaneläkkeeseen. Tämä helmikuun alussa voimaan tullut muutos koskettaa kaikkia ulkomailla (poissulkien Yhdysvallat, Kanada, Chile, Australia ja Israel) asuvia suomalaisia eläkeläisiä, jotka ovat saaneet Suomesta kansaneläkettä.

Muutos koskee vain kansaneläkettä

Ihan ensimmäiseksi on hyvä muistaa, että muutos ei koske työeläkettä tai muita etuuksia, vaan pelkästään kansaneläkettä. Muutoksen myötä jossain tapauksissa vaikutus ulottuu sairaanhoidon kustannuksista vastaavaan maahan, eli jos olet ollut pelkästään kansaneläkkeen varassa, on Suomi vastannut asuinmaassasikin sinun sairaanhoitokuluistasi, mutta kansaneläkkeen lakkautuksen myötä myös A1-status poistuu ja siirryt asuinmaasi sairasvakuutuksen piiriin.

Uudistuksen myötä moni ulkosuomalainen eläkeläinen on nyt uuden taloudellisen haasteen edessä. Täällä Saksassa päätös vaikuttaa noin 1500 ulkosuomalaiseen. Pääsääntöisesti Saksaan maksettavat kansaneläkkeet ovat olleet määrällisesti melko pieniä, parista kympistä noin pariinsataan euroon saakka.

Kuitenkin monelle kansaneläke on voinut olla merkittävä osa toimeentuloa, ja sen lakatessa joutuu nyt miettimään omaa budjettia entistä tarkemmin. Jos pelkkä vyön kiristäminen ja omien menojen tarkastelu ei riitä ja huomaat olevasi tilanteessa, jossa tulosi eivät riitä kattamaan elinkustannuksia kuten vuokraa, lämmitystä, ruokaa ja muita välttämättömiä menoja, saatat olla oikeutettu Saksan sosiaalietuuksiin.

Tukea Saksan sosiaaliturvasta

Vähävaraisille eläkeläisille ensisijainen tuki on SGB IIX eli Grundsicherung im Alter. Tämän lisäksi  voit hakea myös mahdollisesti asumistukea vuokra- ja omistusasumisen kustannuksiin. Yllättävissä hätätilanteissa, kuten sairastuessa tai vaikkapa lämmitysjärjestelmän hajotessa on mahdollista saada erityistä hätätukea (Härtefallhilfe). Sosiaalietuuksia haetaan oman paikkakunnan lähimmästä sosiaalitoimistosta (Sozialamt) ja asuintukea haetaan puolestaan asumistukitoimistosta (Wohngeldstelle).

Tukia hakiessa kannattaa varautua pitkähköön prosessiin. Valitettavasti ainakin suurempien kaupunkien sosiaalitoimistot ovat ruuhkaisia, ja tapaamisajan saamisessa saattaa kestää. Ensimmäinen askel on siis varata asiointiaika ja sen jälkeen kerätä tapaamiselle tarvittavat dokumentit ja liitteet. Nopeutat prosessia huomattavasti, kun ne ovat sinulla mukana jo tapaamisessa.

Liitteeksi tarvitset eläkepäätökset, tiliotteet kaikista tileistäsi kolmen viimeisen kuukauden ajalta, vuokrasopimuksen ja tositteet lämmitys-, vesi- yms. kustannuksista sekä henkilötodistuksen. Olet saanut Kelasta päätöksen kansaneläkkeen lakkautuksesta suomeksi, mutta voit pyytää heitä toimittamaan todistuksen vähintään englanniksi, kannattaa kysyä sitä myös saksaksi. Lisäksi sosiaalitoimisto saattaa pyytää sinulta muitakin juuri sinun tilanteeseesi liittyviä liitteitä.

SGB IIX on harkinnanvarainen sosiaalietuus, jonka suuruuteen ja myöntöperusteisiin vaikuttavat hakijan yksilöllinen tilanne sekä paikkakunta- ja osavaltiokohtaisesti määritellyt hyväksytyt asumiskustannukset. Täällä meillä Saksassa on myös Suomeen verrattuna erilainen tilanne mitä tulee lasten elatusvelvollisuuteen omia vanhempiansa kohtaan. Lain mukaan lapset ovat ensisijaisesti elatusvelvollisia, mikäli heidän vuositulonsa ylittävät 100 000 euroa, ja sosiaalitoimen vastuu alkaa vasta sen jälkeen. Tästä voidaan poiketa erityistapauksissa, kuten esimerkiksi silloin, jos lapset asuvat ulkomailla, eli ovat eri lainsäädännön piirissä. Hakemukseen kuitenkin tulee selvittää lasten mahdollinen varallisuus ja elatusmahdollisuus.

Jos käy niin, että et jostain syystä ole oikeutettu yllä mainittuihin tukiin tai niiden päätökset viipyvät, on hyvä toimia itse aktiivisesti siten, että erääntyviä tai ulosottoon meneviä laskuja ei kerry. Aloita siitä, että avaat kaikki postissa tulleet kirjeet ja laskut. Jos laskun eräpäivä lähestyy, etkä pysty maksamaan sitä heti tai kokonaan, ota yhteyttä laskuttajaan ja sovi maksujärjestelyistä.

Jos olet vähävarainen eläkeläinen, voit pienentää kustannuksiasi hakemalla vapautusta televisio- ja radiolupamaksusta. Sairaskassat antavat myös helpotuksia lääke- ja sairaskulumaksuihin vähävaraisuuden perusteella, ja Tafelhilfepalvelusta saat edullista tai ilmaista ruokaa ja elintarvikkeita. Myös paikalliset toimijat kuten seurakunta, diakoniajärjestöt yms. antavat kertaluonteista avustusta, usein kuitenkin elintarvikkeiden ja kodintarvikkeiden muodossa.

Saara Mughal

Älä jää yksin

Hankalan tilanteen edessä on tärkeää, ettet jää yksin. Jos kaipaat neuvoja tai lisäapua, voit aina ottaa yhteyttä Merimieskirkon sosiaalikuraattoreihin:

Saara Mughal: saara.mughal@merimieskirkko.fi, 0160-2817858
Matti Rintamäki: matti.rintamaki@merimieskirkko.fi, 0171-6210907

He voivat auttaa sinua selvittämään tilannettasi ja löytämään oikeat tukimuodot.

Kirjoittajat