Lupausten tekeminen kuuluu jollain tavalla kaikkiin ihmissuhteisiin. Lupaamme toisillemme huolenpitoa, kunnioitusta, ystävyyttä, apua ja käytännön tekoja.
Jotkut lupaukset ovat ääneen lausuttuja, toiset enemmänkin ääneen lausumattomia itsestäänselvyyksiä tai odotuksia. Lupaukseen liittyy aina jonkinlainen odotus. Toteutuuko se, mitä minulle on luvattu, onnistunko itse täyttämään antamani lupauksen?
Entä Jumalan lupaukset? Jumalan suunnitelmat eivät ole ihmisten toiveiden mukaan asetettuja tai aikataulutettuja. Lupausten täyttymisen mittaaminen Jumalan kohdalla on erilaista. Pelastushistoriallinen viitekehys on paljon laajempi kuin yhden ihmiselämän mitta. Kuitenkin Jumalan lupaukset koskettavat juuri yksittäistä ihmistä.
Jesajan kirjan 9. luku tunnetaan joulun jumalanpalveluksen Vanhan testamentin lukukappaleena. Profeetta Jesajan sanoista toivoa saanut vieraan vallan alle joutunut kansa odotti välillä kärsivällisesti, välillä kärsimättömästi Herran lupausten täyttymystä. Jesajan sanat ennustavat uuden kuninkaan, rauhan ruhtinaan ja Messiaan tuloa:
"Sillä lapsi on syntynyt meille,
poika on annettu meille.
Suuri on hänen valtansa,
ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella
ja hänen valtakunnassaan“.
Israelin kansan uskoa koettelivat paitsi sodat ja levottomuudet, myös pitkä odotusaika, mutta myös se, että lupausten täyttymisen konkretia oli jotain muuta kuin olisi ennalta voinut kuvitella. Syntynyt Messias ei loistanut näkyvästi, ei kantanut kruunua, valtikkaa. Hän ei löytynyt suurista saleista, vaan vaatimattomista oloista eläinten syöttökaukalosta. Myöhemmin aasinvarsan selässä kansaa tervehtinyt Jeesus ei muistuttanut sotasankaria ja maailmanvalloittajaa.
Jouluun liittyy ajatus rauhasta, tunnelmasta, hiljentymisestä. Jesajan kirjan teksti avaa joulun sanoman kuitenkin vielä syvemmällä tasolla. Seimessä makaava lapsi on ihmiselämän todellisuuden keskelle syntynyt Jumala. Juuri tässä toteutuu Jesajan kautta annettu lupaus: Jumalan pelastusteot eivät tapahdu jouluidyllissä, vaan todellisessa ihmiselämässä – siellä, missä on hätää, kärsimystä ja ihan tavallista arkea. Voisiko tämä lohduttaa meitä kipeästi rauhaa kaipaavia ja odottavia?
Jotkut lupaukset odottavat vielä täyttymistään, sillä Jumalan työ maailmassa on kesken. Pelastushistoria ei ole pelkkää historiaa tai tuonpuoleiseen katsomista, vaan saamme elää sitä tässä hetkessä todeksi. Messias syntyi kaltaiseksemme keskuuteemme. Se kertoo Jumalan voimasta, joka ylittää kaiken ymmärryksemme. Siksi voimme luottaa siihen, että tämäkin lupaus kantaa:
"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon.“
Anna-Maari Tölle

