Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Mikäli et ole Saksan suomalaisten seurakuntien jäsen, ja haluat paperilehden, sen voi tilata 25 euron hintaan (vuosikerta 5 numeroa) sähköpostitse tuula.lyytikainen@merimieskirkko.fi

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2026

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6 26.3. KV 18 (27.4.)
7-10 26.5. KV 26 (22.6.)
11-12 26.9. KV 44 (26.10.)
1. nro / 2027 26.11.2026 KV 1 (4.1.2027)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Suomi-koulujen opettajat ovat innokkaita oman ammattitaidon kehittäjiä

2024-10-24 14:00:32.366

suomikouluopettajia ryhmäkuvassa

Suomi-koulujen opettajia Hampurin koulutuspäivillä. Kuva/Foto: Saksan Suomi-koulujen neuvosto

Terveisiä alkusyksyn koulutuspäiviltä Helsingistä ja Hampurista

Sivistyksen teemavuosi toimi punaisena lankana elokuussa Helsingissä Opetushallituksessa järjestetyillä Suomi-kouluopettajien koulutuspäivillä. Maailmanlaajuiseen kokoontumiseen osallistuu vuosittain noin 80 Suomi-koulujen opettajaa verkostoitumaan ja keräämään uusia ideoita ja tuulia Suomen koulumaailmasta.

Vuoden 2024 päivät käynnistettiin hyvin informatiivisilla etkoilla Designmuseossa, jossa niin kestävä kehitys, vastuullinen kuluttaminen kuin myös nuorten osallistaminen nousivat parrasvaloihin.

Koulutuspäivien aikana osallistujalla on mahdollisuus valikoida mieltymystensä ja tarpeidensa mukaan itselleen sopivia työpajoja aina takuuvarmasti laadukkaista vaihtoehdoista. Työpajoissa runoiltiin Kirsi Kunnaksen juhlavuoden innoittamana ja toisaalla pohdittiin haastavien opetustilanteiden ratkomista käytännössä. Luento tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa herätti kuulijoissa laajaa kiinnostusta. Aiheesta saammekin lisäoppia kolmen webinaarin muodossa lukuvuoden aikana!

Tänä vuonna alle kolmivuotiaat kuuluvat ensimmäistä kertaa Suomi-koulujen toiminta-avustuksen piiriin. Sen vuoksi Pariisin yliopiston aivotutkijana työskentelevän Pia Rämä-Oryn luento ”Sivistys alkaa kehdosta – varhainen kielen ja puheen kehitys” oli erittäin ajankohtainen ja meille kaikille monikielisestä kasvatuksesta vastaaville tärkeä tietopaketti.

Rämä-Oryn mukaan tavoitteena ei tarvitse välttämättä olla, että lapsi puhuu kaikkia kieliään ns. täydellisesti. Henkilö voi olla kaksikielinen, vaikka hänen puheessaan kuuluisi pieni aksentti ja eri alojen sanavarasto on toisella kielellä laajempi. Oleellista kuitenkin on ymmärtää, että kielitaito ja kaksikielisyys eivät tule ilmaiseksi. Pelkkä kielen kuuleminen ei riitä, sitä on aktiivisesti itse käytettävä, esimerkiksi vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.

”Vauvan kielellinen kehitys alkaa jo vastasyntyneenä vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Monipuolinen ja rikas kielellinen kasvuympäristö tukee lapsen kielen kehitystä: äännetietoisuus tarkentuu, sanavarasto laajenee ja lukivalmiudet kehittyvät. Lukutaidon perusta luodaan lapsen varhaisina vuosina ja puhutulla kielellä on merkittävä rooli sen kehittymisessä. Kaksikielisessä kasvuympäristössä lapsen kielen kehitys kulkee samoja reittejä kuin yksikieliselläkin lapsella, mutta kaksikielinen lapsi tarvitsee enemmän tukea erityisesti kotikielensä kehittymiseen.” (Kaksikieliseksi, elokuu 2024)

Pia Rämä-Orya on mahdollisuus kuulla maailmanlaajuisessa Suomi-koulujen huoltajatapaamisessa marraskuussa. Hänet löytää myös Instagramista aiheeseen liittyviltä Kaksikieliseksi- ja Rytmikäs kieli -tileiltä.

 

Saksan Suomi-koulujen opettajat saivat jatkaa alkusyksyn kouluttautumista vuotuisilla koulutus- ja verkostoitumispäivillään Hampurin merimieskirkolla syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Mukana oli 50 edustajaa valtaosasta Saksan Suomi-kouluja. Tämän vuoden teemana oli kestävä kehitys osana kasvatus- ja sivistystyötä Suomi-koulussa.

Kouluttaja Johanna Lassander (WWF Suomi) taustoitti maailman ympäristötilannetta ja ohjasi kuulijat pohtimaan niin omia kuin lähipiirin kulutustottumuksia. Osallistujat saivat repun täydeltä käytännön ideoita ja materiaalivinkkejä mukaan vietäviksi omiin kouluihinsa.

Iloisissa tunnelmissa niin uudet opettajat kuin konkaritkin tutustuivat toisiinsa ja vaihtovat kuulumisiaan. Syksyiseen Hampuriin tutustuttiin kaupunkikierroksilla ja halukkaat pääsivät nauttimaan myös merimieskirkon saunan löylyistä. Viikonloppu oli tietoa antava, innostava ja motivoiva sekä täynnä puheensorinaa, naurua ja tärkeitä kohtaamisia.

Saksan Suomi-koulujen neuvoston vuosikokouksessa Annamaria Lehto Münchenin Suomikoulusta valittiin yksimielisesti toiselle puheenjohtajakaudelleen.

Save the date: Vuoden 2025 Saksan alueelliset koulutuspäivät järjestetään Düsseldorfissa 19.–21.9.2025. Ilmoittautuminen tapahtuu kesäkuussa 2025 – Lämpimästi tervetuloa mukaan

Sari Kiddle ja Jonna Gorecki

Kirjoittajat