Rengas-lehti

kertoo viisi kertaa vuodessa, missä Saksassa ja Suomessa mennään ja tuo esiin suomalaisia kiinnostavia aiheita. Se pitää ajan tasalla seurakuntien ja muiden suomalaistahojen järjestämistä tapahtumista. Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat lehden ilmaiseksi.

Mikäli et ole Saksan suomalaisten seurakuntien jäsen, ja haluat paperilehden, sen voi tilata 25 euron hintaan (vuosikerta 5 numeroa) sähköpostitse tuula.lyytikainen@merimieskirkko.fi

Tältä sivulta löydät Renkaassa ilmestyneitä artikkeleita sekä Renkaan arkiston, jossa voit lukea pdf-näköislehtenä uusimman numeron sekä vanhojen numeroiden artikkelisivut vuodesta 2017 alkaen.

Jos haluat lukea lehden vain netissä, etkä halua paperilehteä kotiisi, lähetä sähköposti info@zfka.de ja mikäli haluat sähköpostitse ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, tilaa noin kerran kuussa ilmestyvä uutiskirjeemme tällä lomakkeella.

Zeitschrift "Rengas"

Rengas erscheint fünf mal im Jahr. Die Zeitschrift porträtiert Personen und Phänomene, die mit Finnland und der finnischen kirchlichen Arbeit zusammenhängen. In Rengas finden Sie auch Nachrichten der finnischen Gemeinden in Deutschland und anderer Finnland-Akteure. Rengas ist für die Mitglieder der finnischen Gemeinden kostenlos.

Ilmestymisaikataulu / Zeitplan 2026

numero
Ausgabe
aineistopäivä
Redaktionschluss
ilmestyy alkaen
erscheint ab
5-6 26.3. KV 18 (27.4.)
7-10 26.5. KV 26 (22.6.)
11-12 26.9. KV 44 (26.10.)
1. nro / 2027 26.11.2026 KV 1 (4.1.2027)

 

Rengas-lehtiä pöydällä
Kuva/Foto: Tuula Lyytikäinen

Ota yhteyttä

viestintäkoordinaattori / Referentin für Kommunikation
+49 1515 1937291

Olen Tuula Lyytikäinen ja aloitin maaliskuun 2022 alusta työn suomalaisten seurakuntien palveluksessa tehtävänäni mm. Rengas-lehden ja Renkaan sosiaalisen median kanavien toimittaminen ja ylläpito, yhteydenpito Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston, suomalaisten pappien ja seurakuntien välillä sekä jäsenrekisterin ja kotisivujen ylläpito.

Olen asunut Saksassa kymmenisen vuotta, meidän tarinamme on se tuttu eli muutimme tänne puolisoni työn vuoksi, ja muutama vuosi ulkomailla on sittemmin hieman venähtänyt. Asun eteläisessä Hessenissä keskellä kauneinta Odenwaldia, ja niinpä Frankfurtin suomalainen seurakunta on tullut minulle ja perheelleni tutuksi. Suomalaisten seurakuntien Instagram-tilin seuraajille saatan olla myös tuttu, olen päivittänyt jo useamman vuoden ajan tiliä yhtenä vapaaehtoisista.

Rakkain vapaa-ajan puuhani on käsityöt, niitä olen tehnyt lapsesta asti, ja käsillä tekeminen on minulle lähes yhtä itsestäänselvyys kuin hengittäminen. Myös luonnossa liikkuminen on tärkeää, vaellus- ja maastopyöräreitit kutsuvat säännöllisesti. Syksyisin mikään ei saa minua pidettyä poissa sienimetsästä, keskieurooppalainen sienilajisto on kiehtovaa, ja se tarjoaa koko ajan uutta opeteltavaa. Hyvä kirja on lukemisen arvoinen, ja maailmassa on niin monta lukematonta kirjaa. Minut löytää usein myös pianon äärestä tai huilua omaksi ilokseni soittelemasta.

Haluan omalla työlläni auttaa suomalaisia seurakuntia, pappeja ja vapaaehtoisia heidän tärkeässä työssään. Suomen kieli on minulle tärkeä, sen vaaliminen on varsinkin ulkomaanvuosien aikana muodostunut sydämen asiaksi. Toivon Renkaan tarjoavan jatkossakin kiinnostavaa lukemista suomeksi, ja vaikka painetun sanan tulevaisuus on digitalisaation myötä suuressa murroksessa, on sillä kuitenkin paikkansa. Haluan tehdä tätä työtä partiolaisten vanhaa vaeltajien tunnusta siteeraten: ”Palvelen!”

Mein Name ist Tuula Lyytikäinen und ich bin seit Anfang März 2022 die neue Referentin für Kommunikation des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit in Deutschland. Ich freue mich, mit meiner Arbeit die finnischen Gemeinden, Pfarrerinnen und Ehrenamtlichen unterstützen zu können. Die finnische Sprache ist mir wichtig, sie ist für mich nicht nur ein Werkzeug, sondern ein Teil meiner Seele. Schon deswegen finde ich diese Zeitschrift sehr wichtig, obwohl durch die Digitalisierung es in der Zukunft sicherlich auch viele Veränderungen geben wird.

Seit etwa zehn Jahren lebe ich in Deutschland. Ich wohne mit meinem Mann und zwei Kindern in Südhessen, wo der schöne Odenwald sehr gute Möglichkeiten zum Wandern und Mountainbiking bietet. Bei schlechtem Wetter mache ich gerne Handarbeiten oder spiele Klavier oder Flöte. Ein gutes Buch, auf Finnisch oder Estnisch oder heutzutage auch auf Deutsch, ist immer lesenswert.


Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehden numerossa 5-6/2022. 

Onnea kaikki Saksan Suomi-koulut!

2024-06-27 18:08:00.0

Suomi-koulujen neuvosto ja suurlähettiläs Sauer

Saksan Suomen suurlähettiläs Kai Sauer myönsi Saksan Suomi-kouluille Berliinissä 22.5.2024 Suomi-toimijoiden tapaamisessa tärkeän tunnustuksen Saksassa asuvien suomalaisten hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä.

Suomi-koulut toimivat päiväkoulujen ohessa noin kahden oppitunnin verran viikossa tai hieman pidempään kahden viikon välein. Suomikouluissa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria eli tuetaan ja rikastetaan jo kotona opittua suomen kieltä. Suomi-koulujen oppilaat ovat iältään 0–18-vuotiaita, suomalaisjuurisia lapsia ja nuoria perheineen.

Maailmalla Suomi-kouluja on noin 130 ja niissä opiskelee lähes 4000 suomikoululaista. Saksassa Suomi-kouluja on tällä hetkellä 20 ja lukuvuonna 2023–24 oppilaita on jopa 815, eli merkittävä osa koko maailman suomikoululaisista. Suomen valtio tukee koulujen toimintaa rahallisesti.

Saksassa Suomi-kouluilla on jo lähes 50-vuotinen taival. Suurimmat, reilun 100 oppilaan koulut löytyvät luonnollisesti suurimmista kaupungeista; Berliinistä, Frankfurtista, Hampurista ja Münchenistä. Tavanomainen Suomi-koulu on oppilasmäärältään 30–40. Pikkuisia 12 oppilaan koulujakin löytyy.

Suomi-koulujen opettajilla on mahdollisuus kouluttautua ja verkostoitua vuosittain Helsingissä järjestettävillä maailmanlaajuisilla koulutuspäivillä, jotka toteutetaan Opetushallituksen, Suomi- Seura ry:n ja Suomi-koulujen tuki ry:n yhteistyöllä. Saksassa järjestetään Saksan Suomi-koulujen neuvoston toimesta, yhteistyössä isäntäkoulun kanssa, vuosittain alueelliset koulutuspäivät, joihin osallistuu yleensä noin 50 Suomi-koulun opettajaa. Myös hallinnolliset henkilöt tapaavat säännöllisesti.

Suomi-koulujen neuvoston toinen vuosittainen tärkeä tempaus on viikon mittainen pääsiäismatka eli 12–18-vuotiaiden kieli- ja kulttuurivaihto Suomeen.

Saksan Suomi-koulujen neuvostolla (kuvassa) oli ilo ja kunnia olla Berliinissä paikan päällä vastaanottamassa tunnustusta. Tunnustus on meille kaikille, niin vuosien varsilla mukana olleille konkareille, kuin nykyisille ja tuleville Suomi-koulujen opettajille ja aktiivisille toimijoille, joille suomen kielen ja kulttuurin välittäminen on vuodesta toiseen sydämen asia.

Kiitos, että olet osa tätä upeaa yhteisöä!

Saksan Suomi-kouluopettajat kehittävät ammattitaitoaan säännöllisesti – osallistuminen Saksan omille koulutuspäiville on aktiivista

Koulutuspäivien ensisijaisena tavoitteena on kohentaa Saksassa ja lähimaissa toimivien Suomi-kouluopettajien ammattitaitoa, sivistää ja antaa kollegiaalista tukea sekä edistää verkostoitumista ja näin vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Koulutuksen painopisteena on tänä vuonna Hampurin koulutuspäivillä 27.–29.9.2024 tarjota ideoita kestävän kehitykseen toiminnallisin keinoin ja tutustuttaa opettajat tarkemmin Agenda2030-toiminta-arvoihin Suomi-kouluympäristössä sekä ymmärtämään kestävän elämäntavan merkitystä ja toimimaan yhteisöissään sen mukaisesti.

Sivistyksellä ja kestävällä tulevaisuudella on suuri merkitys siinä, miten käytämme osaamistamme ja verkostojamme ja välitämme tietoa ja osaamistamme eteenpäin Saksan Suomi-koulujen lapsille ja nuorille. Sillä heissä on tulevaisuus.

"Kestävä tulevaisuus on tehtävä - sivistys on teon sana. Sivistys kattaa yhteiskunnan ja elämän kaikki osa-alueet: se on tekoja ja toimintaa, joka ohjaa meitä arvojen kautta. Suomi on sitoutunut vahvasti kestävän kehitykseen ja YK:n Agenda2030-toimintaohjelmaan. Globaaleilla linjauksilla ja sopimuksilla on merkitystä kansalaisten arjessa ja arjen sivistyksen edistämisessä." (Presidentti Tarja Halonen - sivistyksen teemavuoden 2024 suojelija, mustread.fi)

Kouluttajana toimii ympäristökasvatuksen asiantuntija KM Johanna Lassander (WWF Suomi). Hänen työhönsä kuuluu mm. oppilaitosten ympäristötyö, kouluvierailutoiminnan organisointi, koulutukset, oppimateriaalien sekä ympäristökasvatuksen suunnittelu- ja kehittämistyö.

Johannalla on pitkä kokemus koulumaailmasta luokanopettajana, ja hän on tehnyt töitä myös laaja-alaisena erityisopettajana. Luokanopettajan työssään hän toimi kestävyysasioiden äärellä koulun kehittämistiimissä ideoiden ja toteuttaen kestävämpää kouluarkea henkilökuntaa ja oppilaita osallistaen. Ratkaisukeskeisyys kuuluu olennaisena osana Johannan työotteeseen ja kehittämistyöhön.

Nähdään Hampurissa!

Oma Suomi-koululaulu – Suomi-koulujen tuki ry:n kilpailu

Suomi-koululaulukilpailu on avattu! Lähetä oma ehdotuksesi Suomi-koululauluksi (äänitiedosto sekä sanat ja helpot nuotit) puheenjohtaja.suomikoulut@gmail.com -osoitteeseen. Laulun olisi hyvä olla:

• helppotajuinen ja selkokielinen, 1–3 säkeistöä
• mukaansatempaava
• sellainen, johon on helppo tehdä rytmitehtäviä/rytmitys
• sellainen, joka on helppo säestää, MUTTA jota voi laulaa myös ilman säestystä, esimerkiksi taustamusiikin päälle
• sellainen, jonka sanoma on kaikille maailman Suomi-kouluille yhteinen

Äänestämme meille tulleista ehdotuksista oman aikuisten suosikkimme koulutuspäivillä Helsingissä sekä kysymme oppilaiden mielipiteitä laulusta syksyn alussa.


 

 

Kirjoittajat