Lämminhenkinen, viisas ja iloinen ystävämme Inkeri Kosunen-Bittner poistui joukostamme sairauden heikentämänä 5.4.2024 Leipzigissa.
Inkeri syntyi vuonna 1946 ja oli sisarusparven toiseksi vanhin. Inkerin koti- ja myöhemmin lomapaikka Suomessa oli hänelle niin rakas Lempäälä. Aloitettuaan psykologian opinnot Helsingin yliopistossa hän muutti Saksaan, jossa solmi avioliiton, sai kaksi poikaa ja myös päätti opintonsa valmistuen psykologiksi sekä psykoanalyytikoksi.
Inkeri oli Saksan suomalaisessa kirkollisessa työssä erittäin aktiivinen, 1990-luvulla hän oli useita vuosia SKTK:n johtokunnan jäsen suorittaen merkittävän työpanoksen mm. työnohjauksen sekä psykologisten seminaarien kautta. Hän toimi myös mediaattorina eri tilanteissa.
Inkeri toimi vuosikymmenet Lyypekin suomalaisessa seurakunnassa. Kirkkoraadin puheenjohtaja hän oli vuosina 1988–1990. Hänen aloitteensa oli myös ”Inkerin ilta”, josta muodostui vilkas keskustelupiiri. Kävimme läpi ajankohtaisia kiinnostavia teemoja, muistamme esim. keskustelut ja Inkerin asiantuntemuksen aiheista ”lapset ja vanhemmat”, ”naisten oikeudet”, ”kateus” ja muut psykologiset teemat. Monet meistä ovat saaneet apua Inkeriltä elämän vaikeuksissa, koska hän psykologina halusi ja osasi auttaa. Ei tarvinnut mennä vastaanotolle, vain ystävänä vierailulle. Vielä muutama vuosi sitten Inkeri piti vastaanottoa asuntonsa yhteydessä Lyypekissä.
Inkerillä oli monia harrastuksia ja mielenkiinnonkohteita. Kun aikaa riitti, hän kävi mielellään Lyypekissä konserteissa ja teattereissa, jotka olivat kodista kävelymatkan päässä. Yhdessä kävimme vuosittain Nordische Filmtage Lübeck -elokuvafestivaaleilla. Renkaan lukijoille välitettiin analyysejä ja haastatteluja. Suomalainen kulttuuri oli Inkerille tärkeä, ja hän halusi tehdä tutuksi ja esitellä uutta suomalaista elokuvataidetta Saksan suomalaisille.
Inkeri oli myös taiteen ystävä. Hänellä oli suomalaista taidetta kotonaan, sekä tauluja että muotoilua astiastojen ja kankaiden muodossa. Taiteellinen silmä näkyi myös pukeutumisessa, kukkamaljakoiden asettelussa ja täytekakkujen koristelussa. Kiitos Inkeri syntymäpäiväkakuista, joissa oli syötäviä luonnonkukkia koristeina.
Inkeri säteili lämpöä ja lähimmäisenrakkautta, ja hänen seurassaan ihmiset viihtyivät. Rakas Inkeri, meillä suomalaisilla ja monilla saksalaisilla on niin paljon kauniita muistoja Sinusta! Kiitos Sinulle ystävyydestäsi, hymystäsi, siitä mitä Sinä meille olit!
Rakasta ystävää kaivaten
Kirsti Ide ja Solveig Scholz

