Hampurin merimieskirkolla kesäkuussa pidettyihin kolmikantaneuvotteluihin osallistuivat johtaja Mauri Vihko ja asiantuntija Riikka Porkola Kirkon ulkosuomalaistyöstä, pääsihteeri Hannu Suihkonen ja talousjohtaja Eija Kaukonen Suomen merimieskirkosta, johtaja Valtteri Salmi Pohjois-Saksan merimieskirkosta, Saksan suomalaispapit Hanna Savukoski-Olli, Katri Oldendorff, Anna-Maari Tölle ja Katariina Airas, SKTK:n johtokunnan puheenjohtajat Katriina Wegener ja Reina Waissi, johtokunnan edustaja Leena Niemi ja SKTK:n toimiston työntekijät hallinto- ja talousvastaava Anne Koskimaa ja viestintäkoordinaattori Tuula Lyytikäinen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö siirtyy vuoden 2025 alusta Suomen Merimieskirkon yhteyteen. Tämä tuo muutoksia myös Saksan suomalaiseen kirkolliseen työhön. Saksan suomalaispapit ja Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimiston työntekijät siirtyvät Hampurin merimieskirkon säätiön palvelukseen, mutta tekevät jatkossakin itsenäisenä Saksaan rekisteröitynä yhdistyksenä säilyvälle Suomalaisen kirkollisen työn keskukselle työtä palvellen Saksan 16 suomalaista seurakuntaa.
Taustaa
Sekä Saksassa että Suomessa kirkot ovat joutuneet varautumaan talousnäkymien heikkenemiseen tulevaisuudessa. Tähän on syynä kirkkojen jäsenmäärän lasku väestön vanhetessa ja yhteiskuntien maallistuessa, mikä näkyy mm. kirkosta eroamisina ja lasten kastamatta jättämisinä. Saksan evankelinen kirkko (EKD) tukee vuosittain Saksassa tehtävää suomalaista kirkollista työtä, mutta se joutuu vähentämään avustussummaa, mikä näkyy suoraan Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen toimintamäärärahoissa. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko joutuu osaltaan ottamaan huomioon pienenevät resurssit. Osana tätä varautumista Suomessa on päätetty yhdistää Kirkon ulkosuomalaistyön toiminnot Suomen Merimieskirkkoon.
Entä minun seurakunnassani?
Vuodesta 2025 alkaen Saksassa tulee toimimaan kolme suomalaispappia aiemman neljän sijasta. Saksa jaetaan Etelän, Keski-Saksan ja Pohjoisen alueisiin. Nykyinen Etelän alue, johon kuuluvat Frankfurtin, Karlsruhen, Münchenin, Rhein-Neckarin ja Stuttgartin seurakunnat sekä Augsburgin, Bensheimin, Freiburgin, Konstanzin ja Nürnbergin jumalanpalveluspaikat, säilyy ennallaan. Nykyinen Lännen alue kokonaisuudessaan ja Dresdenin seurakunta sekä Leipzigin jumalanpalveluspaikka muodostavat uuden Keski-Saksan alueen. Berliini siirtyy Pohjois-Saksan alueeseen sen nykyisten seurakuntien ja jumalanpalveluspaikkakuntien lisäksi. Aluejako on pyritty laatimaan niin, että jokaisella alueella on yhdet toimitilat (Frankfurt, Köln, Berliini ja Pohjoisen alueella lisäksi Hampurin merimieskirkko) ja kaksi suurempaa seurakuntaa sekä näiden lisäksi jokaisella alueella suurinpiirtein sama määrä pienempiä seurakuntia tai jumalanpalveluspaikkoja. Kullakin alueella asuvien suomalaisten määrä on myös otettu aluejakoa laadittaessa huomioon niin, että alueilla olisi suurinpiirtein sama määrä suomalaisia.
Saksa on iso maa, ja etäisyydet ovat pitkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että papit eivät tule ehtimään seurakuntiin yhtä usein kuin tähän asti ja jumalanpalveluksia on harvemmin. Papit pyrkivät kuitenkin jakamaan aikansa tasapuolisesti, ja siksi leikkaukset tulevat olemaan isoissa seurakunnissa suhteessa suurempia. Jumalanpalvelusten tarkemmista lukumääristä tullaan keskustelemaan seurakuntien kirkkoraatien kanssa sekä syksyn aluepäivillä. Kaikissa seurakunnissa taataan jatkossakin suomenkieliset jumalanpalvelukset sekä mahdollisuus suomenkielisiin kirkollisiin toimituksiin ja sielunhoitoon, jotka ovat kaiken toiminnan ydintä ja jotka ovat moneen kertaan kyselyissä osoittautuneet seurakuntalaisille tärkeimmiksi toimintamuodoiksi. Papit pyrkivät mahdollisuuksien mukaan osallistumaan myös matalan kynnyksen tilaisuuksiin, jotta seurakuntalaisten kasvokkain kohtaamiselle olisi jatkossakin tilaisuuksia ja pappi tulisi tutuksi seurakuntalaisten kanssa.
Valtakunnalliset työalat
Saksalais-suomalaisia rippikouluja järjestetään jatkossa yksi leiri vuodessa aikaisemman kahden sijasta, ja näin turvataan Sasu-ripareiden tulevaisuus jatkossakin. Myös muuta nuorisotyötä pyritään jatkamaan.
Naisten seminaari ja ystäväpalveluseminaari järjestetään vuorovuosittain. Aluepäivät järjestetään edelleen vuosittain. Kokoontumisissa hyödynnetään etäyhteyksiä, mutta läsnäolotapaamisista ei kuitenkaan kokonaan haluta luopua, kasvokkain kohtaamisella ja ajatusten vaihtamisella on oma arvonsa, jota etäyhteydet eivät voi kokonaan korvata.
Rengas-lehti ja muu viestintä
Rengas-lehti säilyy jatkossakin Saksan suomalaisten seurakuntien lehtenä. Lehden ilmestymiskertoja on tarkoitus harventaa jo vuonna 2024 kuudesta viiteen numeroon vuodessa, eli erillisenä tähän asti ilmestynyt joulunumero lakkautetaan syksyn numeron kattaessa jatkossa myös joulukuun. Tämä tarkoittaa seurakunnille sitä, että joulun ajan tapahtumien tiedot tulee olla valmiina aiempaa aikaisemmin. Paperinen Rengas-lehti on edelleen monille seurakuntalaisille tärkeä, ja sen ilmestyminen pyritään turvaamaan niin pitkälle kuin mahdollista.
Harvemmin ilmestyvää paperilehteä täydennetään sähköisellä uutiskirjeellä, johon voidaan liittää myös seurakunnista tulevaa materiaalia soveltuvin osin. Lisäksi viestintäkoordinaattori avustaa ja tukee seurakuntien tiedottajia ajankohtaisviestinnän toteuttamisessa.
Saksan suomalaisten seurakuntien kotisivu www.rengas.de säilyy ennallaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon Lukkari-alustalla. Sosiaalisen median kanavat säilyvät samoin ennallaan.
Suomalaisen kirkollisen työn keskus seurakuntien palvelujärjestönä
Suomalaisen kirkollisen työn keskus (Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e. V.) toimii jatkossakin itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä, joka palvelee Saksan 16 suomalaista seurakuntaa. Seurakunnat säilyvät itsenäisinä yhdistyksinä. SKTK:n toimisto on jatkossakin Hannoverissa ja yhdistyksen yhteystiedot säilyvät ennallaan.
Seurakuntien toimitilat on kirjattu Suomen ja Saksan kirkkojen väliseen integraatiosopimukseen vuosiksi 2025–29. Toimitiloista käydään kevättalvella 2024 neuvotteluita Saksan evankelisen kirkon (EKD) sekä asianosaisten maakirkkojen (Hessen-Nassau, Reininmaa, Berliini, Baijeri ja Hannover) kanssa. Neuvotteluihin osallistuvat myös Suomen kirkkohallituksen ja Suomen Merimieskirkon edustajat.
Taloudellisten resurssien vähetessä on varauduttava siihen, että Suomalaisen kirkollisen työn keskus ei välttämättä voi enää vuoden 2025 alusta lukien korvata Berliinin, Frankfurtin ja Kölnin seurakuntien seurakunta-assistenttien palkkaamisesta syntyviä kuluja.
Kohti uutta
Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen, Suomen Merimieskirkon, Pohjois-Saksan merimieskirkon ja Suomen kirkon ulkosuomalaistyön väliset neuvottelut jatkuvat syksyn aikana etäkokouksina, joissa tarkennetaan yksityiskohtia. Tammikuussa 2024 on tarkoitus kokoontua viimeiseen yhteenvetotapaamiseen, jossa esitetään valmiit vuoden 2025 alusta voimaan astuvat muutokset.
Alusta alkaen tavoite neuvotteluissa on ollut turvata suomenkielinen kirkollinen työ Saksassa myös tulevaisuudessa, ja tämä pysyy kaikkien osapuolten yhteisenä päämääränä. Kiitämme seurakuntia ja seurakuntien vapaaehtoisia lämpimästi heidän osoittamastaan tuesta ja ymmärryksestä,
ilman heitä tätä työtä ei tehtäisi!
Tuula Lyytikäinen
Die Auslandsarbeit der Evangelisch-Lutherischen Kirche Finnlands wird ab Anfang 2025 auf die finnische Seemannskirche übertragen. Dies bringt auch Veränderungen für die finnische kirchliche Arbeit in Deutschland mit sich.
Die Pfarrpersonen und die Mitarbeiter des Zentrums der finnischen kirchlichen Arbeit (ZfkA) werden in den Dienst der Stiftung der Hamburger Seemannskirche wechseln, aber weiterhin für das ZfkA arbeiten, welches weiterhin ein eigenständiger, in Deutschland eingetragener Verein bleibt und den 16 finnischen Gemeinden in Deutschland dient.
Ab 2025 werden drei statt bisher vier finnische Pfarrpersonen in Deutschland tätig sein. Die bisherige Region Süd bleibt unverändert, die alte Region West und die Gemeinde Dresden bilden die neue Region Mitte und Berlin rückt in die Region Nord. Aus diesem Grund muss die Anzahl der Gottesdienste in allen Gemeinden reduziert werden.
Es gibt in der Zukunft ein deutsch-finnisches Konfi-Camp pro Jahr anstatt der früheren zwei Camps. Es gibt auch Bestrebungen, die weitere Jugendarbeit fortzuführen.
Künftig wird das „Rengas“ fünf Mal im Jahr erscheinen. Die Homepage rengas.de, die Social-Media-Kanäle sowie der elektronische Newsletter bleiben unverändert.
In den Verhandlungen war es von Anfang an das Ziel, die finnischsprachige kirchliche Arbeit in Deutschland auch in Zukunft zu sichern, und dies bleibt auch weiterhin gemeinsames Ziel aller Parteien. Wir danken den Gemeinden und Ehrenamtlichen herzlich für ihre Unterstützung und ihr Verständnis. Ohne sie wäre diese Arbeit nicht möglich!
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehdessä 10–11/2023
