Etenkin vanhemmat suomalaiset osaavat hyvin lauluja, joita ovat oppineet koulu- ja nuoruusvuosinaan. Yhteislaulu on kuulunut aina suomalaiseen kulttuuriin. Kansanlaulut, kotimaata kuvaavat kappaleet, virret ja eri aikakausien viihdemusiikki piirtävät kuvaa suomalaisuudesta. Musiikki kytkeytyy ihmisen identiteettiin ja muistoihin.
Musiikintutkija Annika Tammela on tutkinut suomalaisten ikääntyneiden kouluvuosien lauluaarteistoa ja näiden laulujen merkitystä. Tutut laulut vievät rakkaisiin muistoihin ja toimivat lauluhetkellä yhteisöllisyyden luojana. Vielä muistisairaanakin ihminen saattaa osata lapsena opitun laulun, vaikka ei enää osaisi puhua.
Tutkijana ja musiikin opettajana Tammela on huolissaan siitä, että nuoremmilla sukupolvilla ei ole samanlaista yhteistä laulustoa kuin vanhimmilla ikäluokillamme. Kouluissa harvoin enää opetellaan sitä suomalaista kulttuuriperintöä, jota rikas vanha laulustomme kansanlauluineen kantaa. Musiikkityylien kehittyessä ja musiikkitarjonnan globalisoituessa myös suomalainen musiikki saa uusia merkityksiä. Mutta onko vuosisatoja jatkunut kansanperinteemme, yhteislaulu, vaarassa kadota?
Musiikki merkitsee jokaiselle jotakin. Toiset kuuntelevat, toiset haluavat päästä itse soittamaan tai laulamaan. Musiikki rakentaa identiteettiämme jo kohdusta alkaen, kun sikiö kuulee äidin hyräilyn ja omaksuu kyseisen laulukielen rakenteen, rytmin ja melodian. Jokainen tunnistaa tilanteen, jossa jonkun sykähdyttävän kappaleen kuuleminen palauttaa mieleen juuri siihen musiikkiin liittyvän tunteen ja muiston.
Annika Tammela saapuu Lännen suomalaispapin Anna-Maari Töllen aisapariksi tammikuun Naisten seminaariin johdattelemaan osallistujia aiheen äärelle. Seminaari on tarkoitettu kaikenikäisille naisille. Siellä sukelletaan omaan musiikilliseen identiteettiin yhteisen keskustelun, kokemusten jakamisen, ryhmätöiden, hartauksien ja runsaan yhdessä laulamisen myötä.
Tammela väitteli musiikkikasvatuksen alalta tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 2022 ja toimii tällä hetkellä musiikkitieteen yliopistonopettajana ja tutkijana. Tammela, silloiselta tyttönimeltään Yli-Urpo, toimi kevään 2014 kanttorina ja kuoronjohtajana Kölnissä ja Düsseldorfissa. Sittemmin hän on toiminut Suomessa muusikkona, tutkijana ja opettajana.
Seminaarin yhteydessä on mahdollista osallistua tutkimukseen, jossa tarkastellaan ulkosuomalaisten musiikillista identiteettiä.
Lämpimästi tervetuloa!
Annika Tammela & Anna-Maari Tölle
Naisten seminaari 26.-28.1.2024 Hanns-Lilje-Haus, Hannover. Hinta per hlö (sis. täysihoidon ja materiaalit): 195 € (1 hengen huone) / 175 € (2 hengen huone). Seminaari alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 14. Seminaari on täynnä,.
Mahdollisten peruutuspaikkojen tiedustelut ja lisätiedot: anna-maari.toelle@ekir.de
Kirjoitus on julkaistu Rengas-lehdessä 10-11/2023
(Juttua muokattu 4.10.2023 lisäämällä tieto seminaarin täyttymisestä.)
