Ruhrin alueen naisten syysseminaari

Viikonloppu täynnä hauskaa puuhailua yhdessä mielenkiintoisten teemojen äärellä.

Vuosittainen syysseminaari pidetään yleensä lokakuussa Hattingenissa. Viikonlopun päättää jumalanpalvelus, jonne seminaarilaisten lisäksi kaikki ovat tervetulleita.

Syysseminaari Hattingenissa 08.10.-09.10.2016 Teemana:


Äidit ja tyttäret


Pienellä hässäkällä alkoi tämä seminaari: Irman navi vei meidät mettään. Katu kyllä oli oikein, mutta emme olleet siinä metsässä, missä piti. Helena löytyi samalta kadulta, yritimme saada toisia naisia händyllä kiinni, mutta kukaan ei vastannut, höh, mitäs nytten tehdään? Tiesin kyllä, että mäkeä alas piti ajaa, mutta kun emme olleet ajaneet siitä ohi, niin mites ajat, ehdotin, että ajetaan nyt vaan tuonne suuntaan ja kas sieltä se tie mäkeä alas tulikin eteen ja me pääsimme onnellisesti perille, Maija jo odotteli.
Seuraava hässäkkä olisikin sitten isompi, so. shokki kaikille: Marketta sairas! Hups, mitenkä nyt suu pannaan? Päätimme, että hymyyn vaan, osataanhan me tommonen pieni seminaari vetää yksinkin so. yhteisin voimin! Maija oli hakenut Marketan valmistamat teeman käsittelyohjeet Marketalta ja niitä sitten ruvettiin käymään läpi.
Maija luki meille tekstit: Äidistä olet tullut ja äitiisi saata myös tulla, jonka kautta virittäydyimme aiheeseen, siitä sitten keskustellen, Rauni Magga-Lukkarin runoilla jatkaen. Äiti-tytär-suhteen ongelmallisuutta käsittelimme improvisoiduin teatteriesityksin. Kaikki uskaltatuivat rooleihinsa ja esitykset olivat sangen puhuttelevia.
Ruokailun jälkeen kuuntelimme Anjan ja hänen äitinsä kirjeenvaihtoa, Anjan ollessa Ruotsissa harjoittelijana, äidin huolet ja tyttären elämänhalu hauskasti kuvattuna. Aina väliin luimme "lasten suista" hauskoja lasten näkemyksiä äideistä ja isoäideistä, niin myös metsästimme leijonaa liikunnan merkeissä.
Pikkuryhmissä pohdimme kukin omaa äitiä ja huomioimme, että kaikki äidit olivat antaneet meidän lähteä vieraille maille markkinoille, saksalaiseen isään emme päässeet ollenkaan. Tunnettujen äitien kuten mm. Tamara Lundin ja tyttärensä eriäviä katsantokantoja huomioimme mielenkiinnolla.
Illanvietto sisälsi jonkinlaisen äitihahmon esitteleminen muille, siinä löytyi sadun äitipuolta, Queen Elisabeth'ia, Muumi-mammaa ja Hippi-mummoa. Abban Waterloo pistettiin tanssiksi, parhaiten sujui keskinäinen juttelu ohjelmaksi.
Yöt nukuttiin miten nukuttiin, Anja pisti meidät aamuliikehdintään, siinä viimeistään heräsi. Silkkipaperityöt pingoitetulle kankaalle olivat yhden osan työn alla, toiset harjoittelivat Fröbel-tähtien tekoa ja aika ei riittänyt, jotta kaikki olisivat saaneet täydellisen opin, mutta alkuun sentään päästiin.
Helena piti meille puhuttelevan jumalanpalveluksen ja lähdimme ihan onnellisina kotiin, kun suurin ilo oli ollut se, että olimme saaneet nauttia toistemme seurasta.


Tuulikki Jäger