Uutislistaukseen

pääsiäismuna kevätkukkien keskellä

Pääsiäisperinteitä

26.2.2020 18.40

Kevään voitto talvesta, valon voitto pimeästä, elämän voitto kuolemasta. Näitä merkityksiä voi löytää pääsiäisen koristeista ja tavoista, joista osa on peräisin jo kristinuskoa edeltäneestä vanhasta kansanperinteestä.

Kristillisistä juhlista pääsiäinen on vanhin ja merkittävin. Varhaisimmat tiedot pääsiäisen vietosta ovat 100-luvulta. Pääsiäisen suomenkielinen nimitys merkinnee alkuaan paastosta pääsemistä. Lisäksi sanan on selitetty kertovan juutalaisten pääsystä Egyptin orjuudesta, pääsyä talvesta ja kristikunnan pääsyä synneistä.

Muniva kukko ja pupu

Suomessa pääsiäisen tyypillisiä koristeita ovat maalatut tai värjätyt kananmunat, rairuoho ja pääsiäistiput. Ne kaikki kuvaavat uuden elämän syntymistä. Myös maljakkoon haettavat koivunoksat kertovat luomakunnan heräämisestä uuteen elämään. Maljakkoon haetaan pääsiäiseksi usein myös hiirenkorvalle puhjenneita pajunkissoja. Ne ovat ikään kuin pohjoinen vastine palmunlehville, joita ihmiset Raamatun kertomuksen mukaan heiluttivat Jeesuksen saapuessa Jerusalemiin.

Perinteinen kristillinen symboli on kukko. Raamatun kertomuksessa kukko havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa. Kirkkotaiteessa kukkoa on käytetty valppauden ja kestävyyden vertauskuvana ja se löytyy monien kirkontornien tai kellotapuleiden huipulta. Lapsille munivassa pääsiäiskukossa on risteytynyt aapiskukko ja pääsiäispupu.

Keski-Euroopan perinteessä pääsiäismunat tuo jänis. Nopeasti lisääntyvää jänistä on pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Uskomus silmät auki nukkuvasta jäniksestä on taas yhdistetty Jeesukseen, joka ei kuollessaan nukkunut ikuiseen uneen.

Suojaa pahaa vastaan

Pääsiäiseen liittyy myös monia alueellisia perinteitä. Alun perin Itä-Suomen ja karjalaisen virpomisperinteen juuret ovat suomalais-ugrilaisten kansojen tavassa karkottaa pahoja henkiä oksaa heiluttelemalla. Ortodoksiseen kulttuuriperintöön kuuluu virpominen oksilla, jotka on siunattu pyhitetyllä vedellä. Virpomalla toivotetaan tuttaville, ystäville ja sukulaisille Jumalan siunausta tulevalle vuodelle. Kaikkialle Suomeen virpomistapa tuli Karjalan siirtolaisten tuomana. Siihen yhdistyy nykyään myös vaikutteita vanhasta noitaperinteestä: pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina ja saavat palkkioksi makeisia tai vastaavaa.

Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Vanhoissa kansanuskomuksissa uskottiin, että pahat henget ja noidat saivat mellastaa vapaasti pitkästäperjantaista pääsiäisaamuun Jeesuksen ollessa haudassa ja Jumalan suojeleva vaikutuksen näin pienimmillään. Siksi lankalauantaina pelättiin noitia ja pahan karkottamiseksi muun muassa poltettiin pääsiäiskokkoja. Pohjanmaalla pääsiäiskokkoja eli ”tulia” poltetaan paikoin edelleenkin.

Pitkäperjantai oli perinteisesti hiljainen päivä, jolloin ei saanut edes nauraa niin, että hampaat näkyivät. Pääsiäisaamuna sitten vanhan uskomuksen mukaan aurinkokin tanssii ja iloitsee Jeesuksen ylösnousemuksesta. Nousevan auringon leikkisän tanssahtelun seuraaminen keväisin oli yleistä kautta Euroopan jo ennen kuin se kytkettiin kristinuskoon.

Paaston jälkeen juhlitaan

Perinteisiä pääsiäisruokia ovat esim. mämmi, lammaspaisti ja alun perin ortodoksiseen perinteeseen kuulunut pasha. Muinaisesta Persiasta juontuvan mämmin suomalainen historiankirjoitus alkaa 1700-luvun Varsinais-Suomesta. Lampaan syömisellä on yhteyksiä juutalaisten pääsiäisperinteisiin ja Egyptin orjuudesta vapautumiseen, sekä vertauskuvana Kristuksen uhrautumiseen ihmisten puolesta. Kananmunat tulivat pääsiäispöytään paitsi uuden elämän symboleina myös käytännön syistä: jos talossa oli kanoja, pääsiäisen aikaan päivien pidetessä ja paastoamisen ansiosta munia oli ehtinyt kertyä varastoon. Nykyään pääsiäiseen kuuluvat olennaisesti myös suklaamunat, leluja sisältävistä yllätysmunista aitoihin kuoriin valettuihin muniin.

Ritva Prinz

Lähteitä:

yle.fi > oppiminen > ”Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä”
evl.fi > tutki uskoa > sanasto > pääsiäinen
Wikipedia