Joulukuusi, lyhde, Lucia ja joulupukki

26.11.2019 12.03

Olkipukki, tonttukoristeita ja kuusenoksia

Mistä jouluperinteemme juontavat juurensa?

Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi. Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Joulunaika alkaa Suomessa jouluaattona 24.12. ja päättyy loppiaisena 6.1. Suomalaisessa kansanperinteessä jouluajan on usein katsottu alkavan Tuomaan päivästä (21.12.) ja jatkuvan Nuutin päivään (13.1.) saakka ja jouluun on liitetty vanhan pyhäinpäivän tienoille ajoittuneen sadonkorjuujuhlan, kekrin, piirteitä.

Joulukuusi

Joulukuusen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä. Joidenkin lähteiden mukaan se on peräisin Latviasta tai Tallinnasta. Yleisesti oletetaan joulukuusen alkuperän olevan keskiajan Saksassa. Suomeen joulukuusiperinne saapui 1800-luvulla. Jo aiemmin Suomessa oli ollut tapana laittaa - lähinnä ulos - koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia. Joulukuusen katsotaan viittaavan paratiisin elämäpuuhun ja olevan lujuuden, uskollisuuden ja kukoistuksen vertauskuva.

Joulutähti

Ikkunaan tai kuusen latvaan ripustettava tähti muistuttaa joulun tähdestä, joka Raamatun kertomuksen mukaan loisti seimen yllä ja johdatti itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luo.

Olkikoristeet

Himmelin nimi juontuu germaanisten kielten sanasta taivas. Se, kuten muutkin olkikoristeet, voi viitata sekä Betlehemin tallin seimen olkiin että vanhaan tapaan tuoda jouluksi olkia tupaan.

Lyhde

Pikkulintujen ruokkiminen jouluna on vanha tapa ja liittyy talonpoikaiskulttuurin viljelytaikuuteen. Joulun ohra- tai kauralyhteen tarkoitus oli saada linnut jättämään vilja kesällä rauhaan. Tapaan yhdistyy myös ajatus, että kuolleet eli sielulinnut olivat elävien mukana keskitalven juhlassa. Mahdollisesti ajateltiin myös lintujen tuovan talolle onnea.

Kynttilät ja jouluvalot

Vuoden pimeimpään aikaan levittävät ulkosoihdut, lyhdyt ja kynttilät valoa. Palava kynttilä on elämän, kuolemattomuuden ja toivon symboli.

Lucia

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13.12. ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu valkoisiin vaatteisiin ja kynttiläkruunuun pukeutunut Lucia-neito, joka kantaa kädessään kynttilää. Ajatuksena on, että Lucia (lat. lux, valo) tuo valoa talven pimeyteen. Keskiajalla käytössä olleessa juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui juuri Lucian päiväksi.

Joulupukki

Suomalaisen joulupukin juuret juontavat nuuttipukista, hedelmällisyysriitin hahmoksi pukeutuneesta miehestä, jolla oli sarvet ja tuohesta tehty naamari sekä yllään nurin käännetty lammasnahkaturkki. Nykyisen joulupukin taustalla on 200- ja 300-lukujen taitteessa elänyt Myran piispa Nikolaus, jonka kerrotaan olleen hyväntekijä ja lasten suojelija. Suomessa lahjoja jakava joulupukki tuli tunnetuksi 1800-luvulla. Perinteisesti harmaaseen turkkiin pukeutunut joulupukki vaihtoi asunsa punaiseen nuttuun toisen maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaisen perinteen vaikutuksesta.

Ritva Prinz

« Uutislistaukseen