Uutislistaukseen

Siunauksen saattelemana arkeen

Mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu?
Värikäs alttarimaalaus

Jumalanpalveluksen nimi muodostuu sanoista ”Jumalan palvelus”. Jumalanpalvelus tarkoittaa siis Jumalan palveltavana ja hoidettavana olemista. Jumala kohtaa meidät armollisuudella ja käy keskustelua meidän kanssamme Raamatun sanassa.

Johdanto-osa avaa päivän teeman

Jumalanpalvelus alkaa musiikilla, joka johdattaa jo päivän teemaan. Monesti alkuvirsi voi myös olla niin sanottu kutsuvirsi, joka rohkaisee ihmisiä lähestymään Jumalaa. Johdanto-osassa pappi lausuu siunaussanat ja niiden kautta kertoo, miksi me olemme kirkossa, miksi me vietämme jumalanpalvelusta.

”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” ilmaisee, että Jumala on kutsunut meidät yhteen ja saamme viettää aikaa yhdessä kolmiyhteisen Jumalan nimessä, rukoilla ja kuulla mitä Jumala haluaa meille sanoa. Kun seurakunta vastaa papin siunaukseen, se vastaa toteamalla ”Aamen” eli totisesti näin on. Alussa käytävässä vuoropuhelussa pappi siunaa seurakunnan ja vastaavasti seurakunta pyytää siunausta papille. ”Herra, olkoon teidän kanssanne.” ”Niin myös sinun henkesi kanssa.”

Rippi välittää armoa

Johdantosanoista siirrytään jumalanpalveluksen rippiosioon, jossa luterilaisen perinteen mukaan meillä on mahdollisuus jättää omat virheemme ja murheemme Jumalan eteen yhteisen synnintunnustuksen sanoin. Synnintunnustukseen voidaan myös liittää hiljaisuutta tai se voidaan toteuttaa liikkein.

Yhteinen rippi tarjoaa meille mahdollisuuden kokea armoa ja anteeksiantoa. Kun sanoitamme ääneen tai hiljaa mielessämme ne asiat, joissa koemme itse epäonnistuneemme ja voimme jakaa myös sen tunteen toisten ihmisten kanssa, antaa se itsessään jo meille armon kokemuksen, joka vahvistuu synninpäästön sanoissa: ”Älä pelkää, minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun…”

Saarna tuo Raamatun tekstin nykypäivään

Jumalanpalveluksen sanaosiossa kuullaan Raamatun kertomuksia. Usein messussa luetaan tekstejä Vanhasta ja Uudesta Testamentista sekä lisäksi tapana on lukea Evankeliumiteksti, josta Suomessa yleisimmin saarnataan. Suomessa käytössä olevassa kirkkokäsikirjassa on kolme eri vuosikertaa, joiden mukaan tekstit on jaoteltu eri pyhäpäiviin sopiviksi.

Raamatun tekstit ja saarna ovat se osa, jossa Jumala kertoo meille tehtävästämme ja neuvoo meitä toimimaan oikein. Ne ohjaavat meitä palvelemaan Jumalaa omassa arjessamme ja synnyttävät kysymyksiä siitä, miten Raamatun kertomukset liittyvät meidän elämäämme, mitä
Jeesus käskisi meidän nyt tehdä? Saarna on kuitenkin tulkintaa siitä, mitä Jumala puhuu ja siinä näkyy aina saarnaajan oma persoona.

Ehtoollinen yhdistää

Monelle jumalanpalvelukseen osallistuvalle ehtoollisosio on merkityksellisin. Saksassa ehtoollista ei vietetä joka sunnuntai, mutta Suomessa pitkäperjantaita ja jouluaattoa lukuun ottamatta suurimmassa osassa seurakuntia pidetään joka sunnuntai ehtoollisjumalanpalvelus eli messu.
Ehtoollinen on kiitoksen, muiston, yhteyden ja anteeksiannon ateria, jonka tehtävänä on vahvistaa meidän uskoamme. Ehtoolliselle jokainen konfirmoitu kirkon jäsen saa osallistua itsenäisesti, lapset voivat osallistua yhdessä vanhempiensa tai toisen aikuisen ihmisen kanssa.

Ehtoolliselle osallistuminen on jokaisen yksityinen asia eikä pappi kysy ehtoollispöydässä osallistujan jäsenyyttä. Ehtoollisen aikana voi myös tulla siunattavaksi.

Siunaus lähettää arkeen

Jumalanpalvelus päättyy siunaukseen. Me siis aloitamme yhteisen jumalanpalveluksen siunauksella ja saamme myös lähteä jumalanpalveluksesta arkeen siunausten saattelemana. Meidän kirkossamme käytössä olevat siunaussanat johtavat pitkälle historiaan aina Mooseksen veljeen, Aaroniin saakka (4. Mooseksen kirja 6: 22-27). Usein siunaus on lausuttu, mutta yhtä lailla se voidaan myös laulaa.

Hanna Savukoski

2019-11-26 11:33:00.0