Uutislistaukseen

Kenkälaatikosta se alkoi

Rengas-lehti täyttää 40 vuotta. Alusta asti sen tehtävänä on ollut yhdistää Saksassa asuvia suomalaisia, heidän perheitään ja Suomen ystäviä.
Rengas 11_1979_kansi.jpg

„Minä sanelin, Anneli Lorenz kirjoitti viereisessä huoneessa sähkökirjoituskoneella puhtaaksi ja Olli Isomäki leikkasi tekstit liuskoiksi, liimasi sivuille ja kuvitti”, kuvaa Renkaan ensimmäinen päätoimittaja toimituksen työskentelyä 1970-luvun lopussa. Risto Marttunen toimi vuosina 1975-1990 SKTK:n pääsihteerinä ja on suurelta osalta hänen ansiotaan, että Rengas-lehti vuonna 1979 syntyi.

Ennen Rengasta suomalaisyhteisön tiedotus tapahtui Bonnin suurlähetystössä monistetun kiertokirjeen välityksellä. ”Ensimmäinen tehtävä oli saattaa pahvisilla lasinalusilla kenkälaatikossa olleet osoitteet sellaiseen muotoon, että ne voitiin kopioida tarroille”, muistelee nyt eläkkeellä oleva pastori pioneerivaihetta. ”Monistaessa minulla vierähti aina pari päivää suurlähetystössä. Mutta oppihan siinä tuntemaan hyvin lähetystön henkilökunnan, suurlähettilästä myöten.”

Suomalaisia yhdistävänä lehtenä Rengas löysi tiensä yhä useampaan saksalais-suomalaiseen kotiin. ”Renkaan kautta syntyi verkosto, joka toi lisää jäseniä suomalaisiin seurakuntiin”, kertoo Risto Marttunen, ”nimensä mukaan Renkaalla oli alusta asti yhteyttä luova merkitys.” Olennainen näkökohta oli alusta asti myös kaksikielisyys. 1970- ja 1980-lukujen vaihde oli ”kieliherätyksen” ja monien Suomi-koulujen syntyaikaa. Silloinen päätoimittaja koki erittäin tärkeäksi, että viesti välittyi Renkaan kautta myös perheiden saksankielisille jäsenille ja saksalaisille yhteistyökumppaneille. ”Renkaalla on alusta asti ollut kristillinen profiili. Samalla suomalaisilla seurakunnilla ja Renkaalla on aina ollut tärkeä merkitys suomalaisen identiteetin ylläpitäjinä,” hän valottaa lehden kahtaalle suuntautuvaa tehtävää.

Lyhennetty Risto Marttusen haastattelusta Renkaassa 11/2009

Renkaan nimi

Keväällä 1979 järjestettiin kilpailu nimen löytämiseksi suunnitellulle Saksan suomalaisten seurakuntien lehdelle. Kilpailun voitti hannoverilainen Ritva Kaarina Schröder. Hän perusteli nimeä Rengas näin: „Nimi olisi merkitykseltään mielekäs – täällä eläviä suomalaisia yhdistävä rengas – rengas ketjussa, joka meitä yhdistää kotimaahan ja kotimaan kirkkoon. Mielekäs myöskin siksi, että sana on suomen kieleen tullut muinaisgermaanien kielestä ja säilynyt äänneasultaan niin alkuperäisen kaltaisena, että se ei käännöstä kaipaa eikä sen ääntäminen aiheuta vaikeuksia suomea osaamattomillekaan.”

Renkaan tiimi

Rengas-lehden päätoimittajana on toiminut yhdistyksen pääsihteeri/toiminnanjohtaja (Risto Marttunen, Markku Kotila, Maija Jalass (vt.), Jari Suvila, Aulikki Mäkinen, Ritva Bargsten, Reya Hildebrand, Mauri Lunnamo). Lehden tekemiseen ovat osallistuneet myös kaikki toimiston työntekijät. Vuonna 2007 lehdelle palkattiin ensimmäinen varsinainen toimittaja.

Lehden ulkoasuun vaikuttivat merkittävästi Karl-Josef ”Charlie” Fett, joka loi mm. pitkään Renkaassa käytetyn ”liekkilogon” ja laati alussa valmiit pohjat lehden seurakuntasivuille. Lehden ensimmäinen taittaja ja pitkäaikainen kuvittaja oli Olli Isomäki. Vuosina 2005-2013 lehden taittajana toimi Mari Mansikka ja vuodesta 2013 Rengasta on taittanut Marija Skara. Vuonna 2011 lehden kokoa suurennettiin ja vuoden 2013 aikana lehti muuttui kokonaan neliväriseksi.

Mutta Rengasta ei olisi ilman lukemattomien vapaaehtoisten panosta. 40 vuoden aikana Saksan suomalaiset ja Suomen ystävät ovat kirjoittaneet, valokuvanneet, koonneet seurakuntien tapahtumia ja antaneet palautetta. Kaikille teille lämmin kiitos! Teidän mukanaolonne kautta Rengas sulkeutuu.

Ritva Prinz

 

2019-10-01 12:24:00.0