Uutislistaukseen

Rauhantyö tarvitsee uskontoja

Suomen ulkoministeriössä on kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun suurlähettiläs. Hänen nimensä on Pekka Metso ja hän tukee uskontojen pyrkimyksiä rauhan edistämiseen sekä Suomessa että eri puolilla maailmaa.

kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun suurlähettiläs Pekka Metso

suurlähettiläs Pekka Metso

Suomi on ollut edelläkävijänä kehittämässä yhteistyötä uskonnollisten toimijoiden kanssa ja niinpä Saksan ulkoministeriö pyysikin suomalaiset mukaan järjestämään viime kesäkuussa Berliinissä toteutettua ”uskontojen vastuu rauhasta” (Responsibility of Religions for Peace) -konferenssia.

Kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun suurlähettiläs Pekka Metso on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Keski-Suomesta. Kotiseudulla usein vierailleet saksalaiset turistit, perheen diplomatian parissa työskennelleet kesävieraat ja Hampuriin opiskelemaan lähtenyt sisko saivat hänet ajattelemaan, että ”kaikki ei voi olla tässä”. Niinpä Pekka jo nuorena kiinnostui sekä kielistä että kansainvälisestä toiminnasta. Ura urkeni ulkoministeriön palveluksessa ja ihmisoikeuskysymyksistä tuli hänen erikoisalansa. Pekka Metsolla on vuosikymmenien kokemus kansainvälisistä tehtävistä mm. Suomen YK-edustustoissa, ulkoministeriön Aasian-yksikön päällikkönä sekä suurlähettiläänä Sloveniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa.

Olennaista on luottamuksen syntyminen

”Meillä ulkoasiainhallinnossa on herätty siihen, että ulkopoliittinen analyysi on vajaa, jos ei osata käsitellä myös uskontoon liittyviä kysymyksiä”, selvittää suurlähettiläs Metso. Hänen kokemuksensa mukaan uskonnollisilla ja perinteisillä johtajilla ja toimijoilla on usein keskeinen rooli konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhanvälityksessä: ”Vähintään yhtä tärkeää kuin itse rauhansopimuksen solmiminen on luottamuksen syntyminen sekä eri yhteiskunnallisten vaikuttajien välillä että ruohonjuuritasolla. Rauhansopimus ei ole kestävä, jos kaikkea dynamiikkaa ei oteta huomioon. Uskonnollisilla johtajilla on usein hyvä käsitys siitä, mihin yhteiskunta paikallisella tasolla on kehittymässä.”

Rauhansopimus ei ole kestävä, jos kaikkea dynamiikkaa ei oteta huomioon.

Jo aikaisemmissa työtehtävissään Pekka Metso on todennut uskonnollisten johtajien arvovallan: ”Sarajevossa vaikutusvaltaisin henkilö on pienen juutalaisyhteisön johtaja. Häneen luotetaan yli uskontokuntarajojen.” Metson mukaan juuri Suomella on hyvät mahdollisuudet edesauttaa rauhaan tähtääviä kohtaamisia eri puolilla maailmaa, koska sillä ei ole sellaista historian painolastia kuin joillakin muilla mailla. ”Aasian-yksikön päällikkönä vierailin Pakistanin ja Afganistanin rajalla tutustumassa naisten oikeuksiin liittyvään projektiin”, hän muistelee. ”Paikalliset heimojohtajat oli kutsuttu tapaamaan minua ja kävi ilmi, että he kokoontuivat ensimmäistä kertaa samaan tilaan. Suomalaisen vieraan kutsu antoi heille mahdollisuuden kohdata kasvojaan menettämättä.”

Työssään kansainvälisen vuoropuhelun edistämiseksi suurlähettiläs hyödyntää muiden suomalaistoimijoiden verkostoja. Hän arvostaa suuresti Kirkon Ulkomaanavun, Suomen Lähetysseuran ja ”Crisis Management Initiativen” eli CMI:n rauhantyötä ja toteaa, että oikeat keskustelukumppanit löytyvät paremmin juuri kansalaisyhteisöjen kontaktien kuin viranomaisten kautta.

Aasian uskonnolliset vaikuttajat kokoontuivat Berliinissä

Kontaktien luominen oli myös yksi Berliinissä viime kesäkuussa järjestetyn ”uskontojen vastuu rauhasta” -konferenssin tavoitteita. Saksan ulkoministeriön pyynnöstä Suomi toi järjestelyihin ja toteutukseen mukaan vankan kokemuksensa tematiikasta. Konferenssin pääpaino oli Aasiassa ja mukaan haluttiin uskonnollisia vaikuttajia, joilla oli omakohtaista kokemusta konfliktien ennaltaehkäisystä, rauhanvälityksestä sekä konfliktien jälkeisessä tilanteessa toimimisesta.

Kaikki pyhät kirjoitukset ja periaatteet sisältävät aineksia sovinnon rakentamiseen.

”Berliinin konferenssi oli oikein ajoitettu, sillä uskontokuntien välillä on Aasiassakin paljon jännitteitä. Vastakkainasettelua myös lietsotaan tietoisesti ja sosiaalinen media antaa siihen uusia välineitä. 70 uskonnollisen ryhmän edustajien tapaaminen keskinäisen kunnioituksen ja avoimuuden ilmapiirissä oli hyvin merkityksellistä. Kokoontumisessa syntyi jatkoyhteyksiä, joiden puitteissa keskustelua ja konkreettista yhteistyötä myös paikallistasolla voidaan jatkaa”, summaa Pekka Metso konferenssin antia.

Uskonnot toimivat yhteiskuntarauhan hyväksi Suomessa

Suomessa viranomaisten, uskontojen, kansalaisyhteisön ja akateemisen maailman välille rakennettu yhteistyömalli tähtää parempaan toisten ymmärtämiseen ja uskontojen lukutaidon kehittämiseen. Pekka Metso mainitsee USKOT-foorumin, jossa juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon edustajat käyvät säännöllistä vuoropuhelua sekä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan erityistutkimusyksikön (”Religion, Conflict and Dialogue”), joka tuottaa syvällistä tietoa uskontojen roolista konflikteissa ja niiden ratkaisemisessa sekä tähän tematiikkaan erikoistuneita maistereita.

Uskontoa on historian saatossa usein käytetty myös hyväksi väkivallan lietsonnassa. Pekka Metson arvion mukaan uskontojen väliset konfliktit ovat maailmassa vähentyneet, mutta uskontojen sisäiset lisääntyneet. Radikaalit liikkeet puolestaan ovat omaksuneet uskonnollisen puhetavan, jolla ne perustelevat toimintaansa. ”Kaikki pyhät kirjoitukset ja periaatteet sisältävät kuitenkin aineksia sovinnon rakentamiseen. On tärkeää, ettei yhteiskunnassa synny arvotyhjiötä, jossa ekstremismi saa jalansijaa”, Metso huomauttaa. ”Mikä tahansa toisia kunnioittava ja suvaitsevainen uskonnollinen vakaumus tarjoaa arvopohjan, joka voi olla osa rauhallisen, ihmisarvoa kunnioittavan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamista.”

teksti: Ritva Prinz
kuva: privat

Lisätietoja:

Uskot-foorumi

Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto

Kirkon Ulkomaanapu

Suomen Lähetysseura

Crisis Management Initiative

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan erityistutkimusyksikkö (”Religion, Conflict and Dialogue”)

2019-03-07 16:26:00.0