Kuka päättää asioistani?

Elämän vilskeessä ei aina ensimmäisenä tule mieleen, kuinka omat asiat hoituvat vakavan sairastumisen tai äkillisen onnettomuuden sattuessa kohdalle. Asian miettiminen voi tuntua vaikealta, mutta on tärkeää. Jos itse on kyvytön tekemään päätöksiä ja/tai huolehtimaan päivittäisistä asioistaan, helpottaa edunvalvontavaltakirja asioiden hoitamista. Ilman valtakirjaa eivät omat perheenjäsenetkään saa virallisesti tehdä päätöksiä toisen aikuisen puolesta ilman valtuutusta. Asianajaja Reina Waissi antaa seuraavassa ohjenuoran ja ensimmäisen askeleen edunvalvontavaltakirjan tekemiseen.

Mikä on edunvalvontavaltakirja?

Tällä asiakirjalla turvataan itsemääräämisoikeus. Valtakirjalla annetaan valitulle henkilölle valtuudet hoitaa henkilökohtaisia, taloudellisia, oikeudellisia, päivittäisiä asioita. Jos valtuutusta ei ole tehty, saattaa tuomioistuin määrätä edunvalvojan. Tällöin saattaa käydä niin, että vieraat henkilöt päättävät tärkeistä asioista.

Valtakirjalla voi määrätä luottohenkilön (valtuutettu) tai useammankin henkilön hoitamaan puolestaan asioita. Valtakirjan sisältö on jokaisen valtakirjanantajan henkilökohtainen valinta. Yleensä valtakirjassa määrätään päätösoikeus liittyen terveyteen ja sairaanhoitoon, asumiseen ja oleskelupaikkaan, viranomaisten ja vakuutuslaitosten kanssa asioimiseen, postin ja sosiaalisen median käsittelyyn sekä omaisuuden hoitoon.

Pankkivaltakirja

Erittäin suositeltavaa on tehdä pankin kanssa erillinen pankkivaltakirja (Bankvollmacht). Ilman pankin omaa valtakirjaa on pankkiasioiden hoito vaikeampaa, kokemuksen perusteella lähes mahdotonta. Oikeusministeriön nettisivuilta löytyy esimerkillinen pankkivaltakirjalomake, jota Saksassa yleisesti käytetään (ks. lisätiedot alla).

Miten edunvalvontavaltakirja laaditaan Saksassa?

Valtakirjan voi laatia vapaamuotoisesti tai käyttää valmiita lomakkeita. Esimerkiksi Saksan oikeusministeriöllä on nettisivuillaan aina ajantasainen selkeä lomake lisätietoineen (ks. lisätiedot alla). Virallista todistusta ei valtakirjaan välttämättä tarvita. Jos valtuutetulle annetaan esimerkiksi oikeus myydä kiinteistö tai ottaa lainaa, täytyy valtuutus laatia muotovaatimusten vuoksi notaarilla (Beurkundung). Ilman notaaria laadittuun valtakirjaan on myös mahdollisuus hakea oikeaksi todistus (Beglaubigung) paikalliselta viranomaiselta. Tällainen todistus maksaa keskimäärin 20 €. Notaarin maksu määräytyy puolikkaan omaisuuden suuruuden mukaan taulukkolaskelmalla. Usein notaarilla tehty valtakirja on uskottavampi, kuin täysin vapaamuotoisesti tehdyt valtakirjat.

Saksassa valtakirjalla voi toimia välittömästi, kun se on tehty ja allekirjoitettu. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että valtuutettu on etevä, luotettava, hyvin tunnettu ja tunnollinen. Missään nimessä ei luottohenkilöksi pidä asettaa vieraita henkilöitä, joita ei oikeastaan niin hyvin tunnekaan. Suositeltavaa onkin tehdä valtuutetun kanssa keskinäinen erillinen sopimus siitä, miten ja milloin valtakirjaa saa käyttää. Valtakirjaa voi muuttaa ja sen voi perua milloin vain, kunhan sen tekee silloin, kun valtuuttaja on vielä oikeustoimikelpoinen.

Entä Suomessa?

Suomessa valtuutus laaditaan vapaamuotoisesti, kahden todistajan todistuslauselmalla. Valtuutuksen käyttöoikeuden vahvistaa viranomainen. Hakemus viranomaiselle tehdään vasta, kun valtuuttaja ja valtuutettu tarvitsevat käyttöönsä edunvalvontavaltakirjan. Mukaan liitetään lääkärintodistus. Valtuutettu on viranomaiselle ilmoitus- ja tilitysvelvollinen talousasioissa. Tällainen velvollisuus tulee Saksassa kyseeseen vain, jos edunvalvonta on oikeuden kautta määrätty.

Säilytä asiakirjat huolellisesti

Asiakirjoille kannattaa tehdä oma mappi. Myös valtuutetun on hyvä tietää, mistä ne löytää. Hänelle kannattaa myös antaa kopiot asiakirjoista. Mahdollista on myös ilmoittaa asiakirjat rekisteriin ”Zentrales Vorsorgeregister” (vorsorgeregister.de). Tällöin varmistetaan, että tuomioistuin saa tarvittaessa tietoonsa asiakirjojen olemassaolon.

Tässä artikkelissa en voi kuvailla kaikkia asiakirjoihin liittyviä yksityiskohtia, mutta näin pääset alkuun ja saat asiaan tuntumaa.
 

Reina Waissi
Rechtsanwältin

www.waissi-legal.com

Lesen Sie den Artikel auf Deutsch

Sanastoa / Termini:
Edunvalvontavaltakirja = Vorsorgevollmacht
Hoitotestamentti = Patientenverfügung
Edunvalvoja = rechtlicher Betreuer/Berufsbetreuer
Luottohenkilö/valtuutettu = Bevollmächtigte/r

Lisätietoa / Weitere Informationen:

Bundesministerium der Justiz und für Verbraucherschutz (Saksan oikeusministeriön nettisivut): www.bmjv.de  (> Service > Formulare, Muster und Vordrucke)
www.bmjv.de (> Publikationen)
Deutsche Stiftung Patientenschutz (gemeinnützig): 
www.stiftung-patientenschutz (> Service > Patientenverfügung und Vollmacht)
www.vorsorgeregister.de
Digi- ja väestötietovirasto: www.dvv.fi/edunvalvontavaltuutus