Uutislistaukseen

Suomen kuningasseikkailu

Sata vuotta sitten saksalainen prinssi valittiin Suomen kuninkaaksi. Hän ei kuitenkaan koskaan astunut Suomen kamaralle.

Kronbergin linna_neliö_THUMB.jpg

Suomen itsenäisyysjulistuksessa, jonka eduskunta hyväksyi 6.12.1917, maan valtiomuoto määriteltiin tasavallaksi. Uusi tasavaltainen hallitusmuotoesitys jäi kuitenkin sisällissodan vuoksi vahvistamatta.

Sisällisota päättyi valkoisten voittoon. Heidän puolellaan taistelivat myös Saksassa sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit ja avuksi tullut Saksan Itämeren divisioona. Näin Suomen historialliset siteet Saksaan saivat uuden ulottuvuuden: porvarillisten ryhmien keskuudessa saksalaisia ihailtiin valkoisen Suomen vapauttajina ja heidän uskottiin tarjoavan suojan bolševistista Venäjää vastaan. Saksan keisarikunta oli myös kiinnostunut valtansa kasvattamisesta Suomessa. Sen motiivit tosin eivät olleet aivan niin ylevät kuin Suomessa luultiin; Saksan näkökulmasta Suomi sopi valtakunnan itäpuolelle kaavailun puskurivyöhykkeen pohjoisimmaksi tukikohdaksi.

Sodan jälkeen kokoontuneessa ns. tynkäeduskunnassa ei juurikaan ollut paikalla sosiaalidemokraattien kansanedustajia, koska heistä suurin osa oli sodan hävinneenä osapuolena joko vangittu tai paennut. Oikeistossa alkoi lisääntyä näkemys, jonka mukaan monarkia olisi välttämätön vahvan hallitusvallan luomiseksi ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi. Ja ihanteellinen kuningaskandidaatti olisi saksalainen prinssi. Jopa ”suursuomalaiset” unelmat Itä-Karjalan valtaamisesta Saksan avulla saivat tuulta alleen. Monivaiheinen kesä 1918 oli täynnä manipulointia, kuningaskandidaatti-kikkailuja, valtuutensa ylittäviä diplomaatteja ja kiihkeitä väittelyjä.

Kun kuningas saapuu

Syksyllä se sitten tapahtui: 5.9.1918 suomalainen delegaatio tarjosi virallisesti prinssi Friedrich Karl von Hessenille Suomen kuninkuutta. Miettimisajan jälkeen prinssi ilmoitti myötämielisyytensä, mutta asetti ehdoksi, että monarkistisen valtiomuodon tulisi saada eduskunnan riittävä kannatus.

Kuningasajatuksen konkretisoituminen sai Suomessa aikaan todellisen huuman. Kruunajaisseremonioiden valmistelu aloitettiin ja innokkaimmat harjoittelivat jo hoviniiausta. Helsingin parempien piirien rouvat alkoivat suunnitella kuningattaren huoneen sisustusta ja päättivät maalauttaa sen seinälle Hessenin Taunus-vuoristoa kuvaavan taulun lievittämään mahdollista koti-ikävää. Kuninkaan saapuessa kaikesta tulisi suurta ja ihmeellistä. Myös prinssin perhe Hessenissä hankki tietoa tulevasta valtakunnastaan kaukana pohjoisessa – alkoipa jopa opetella suomen kieltäkin.

Hallitusmuodon muuttamiseen tarvittavan määräenemmistön puuttuessa monarkistit tukeutuivat teoriaan, että Suomessa voitiin katsoa olevan edelleen voimassa Ruotsin vallan aikaisen vuoden 1772 hallitusmuodon, jota ei ollut missään vaiheessa kumottu. Kruununperillisen puuttuessa voitaisiin siis valita uusi kuningas. Tasavaltalaisten mielestä esitys oli laiton "vallankaappaus". Silti eduskunnan istunnossa 9.10.1918 prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi – yksimielisesti, koska tasavaltalaiset protestina boikotoivat vaalia.

Kuningas ei koskaan saapunutkaan

Jo kuningasta valittaessa alkoi käydä todennäköiseksi, että Saksa häviäisi käynnissä olleen sodan, tosin tätä ei vielä Suomessa välttämättä yleisesti tiedostettu. Koska Friedrich Karl oli Saksan keisarin lanko, alettiin Saksankin johdossa suhtautua epäilevästi siihen, olisiko Suomen monarkian toteutuminen suunnitellulla tavalla enää maan intresseissä, mikäli se vaikeuttaisi rauhantekoa. Niinpä Friedrich Karl lykkäsi vastaustaan kuninkuuden vastaanottamisesta. Britannia ja Ranska ilmoittivat, etteivät tulisi hyväksymään Suomen ”saksalaista” kuningasta.

Maailmanpoliittinen tilanne ratkaisi lopulta kaiken: 9.11. Saksassa tapahtui vallankumous, joka muutti keisarikunnan tasavallaksi. Kaksi päivää myöhemmin Saksan ja ympärysvaltojen välillä allekirjoitettiin rauhansopimus. Niinpä prinssi Friedrich Karl von Hessen ilmoitti 20.12.1918 ettei ota vastaan Suomen kruunua. Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa tasavaltalaiset saivat enemmistön ja ”kuningasseikkailun” näin päätyttyä Suomen hallitusmuodoksi vahvistettiin tasavalta.

Ritva Prinz

 

Lähteet:
Prinssi Rainer von Hessenin esitelmä Kronbergin linnassa 29.5.2018
Anders Huldén, Finnlands deutsches Königsabenteuer 1918, Herausgeber Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V., Traute Warnke Verlag, Reinbek 1997

 

Kuningashanketta ja kuninkaanlinnaan aikoinaan hankittua esineistöä esittelee Tampereella Museo Milavidassa lokakuun loppuun saakka avoinna oleva Suomen kuningas -näyttelyLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

2018-06-26 15:54:00.0