Lounaisen Saksan pappi

Anssi Elenius
Puh./Tel. 069-66 36 88 37
Faksi/Fax 069-66 40 36 38
Mobil 0160-94905407
anssi.elenius (please no spam) @ (please no spam) t-online.de
Olen Lounais-Saksan suomalaispappi ja asun Frankfurtissa. Lounaisen Saksan suomalainen kirkollinen alue koostuu kolmesta ja puolesta osavaltiosta: Hessenistä, Rheinland-Pfalzista, Saarlandista ja Badenista. Württembergin puoli kuuluu etelän papin alueeseen.
Lounais-Saksan papin alueella asuu noin 3000 Suomesta Saksaan muuttanutta, nk. ensimmäisen polven suomalaista. Toinen polvi, heidän lapsensa, varttuu pääasiassa saksankielisesti. Elämme saksalaisen yhteiskunnan keskellä sen jäseninä. Toivoisin, että kaikki pärjäisivät hyvin omassa elinympäristössään.
Suomalaispapin päätehtävänä on kirkollisten toimitusten ja äidinkielisen sielunhoidon lisäksi edistää tällä alueella asuvien suomalaisten pyrkimyksiä toinen toisensa tukemiseen. Koska suomalaisyhteisö on varsin pieni, sen eri tahojen ja yhdistysten kannattaa toimia yhteisymmärryksessä.
Pitkään täällä asuneet ja hiljattain tulleet voivat mielestäni löytää toisensa samanlaisen kokemuksen äärellä: mitä merkitsee asua ja elää suomalaisena Saksassa. Jotkut palaavat Suomeen, mutta useampi jää. Kaikille on kuitenkin suuri haaste avautua ulospäin ja tutustua saksalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Olen huomannut, että Suomesta saamamme juuret yleensä ravitsevat, vaikka Keski-Eurooppa keinuttaisikin latvoja.
Saksan suomalaispappien työn eräs vastuualue on nimeltään Kasvatus ja missio. Sen tavoitteena on kehittää edelleen sitä suomalaista tukea, jota erityisesti suomalais(-saksalais)et lapsiperheet tarvitsevat. Ei ole sattuma, että pari-kolmekymmentä vuotta sitten Saksaan muuttaneet suomalaiset perustivat paikallisesti juuri suomikoulut ja seurakunnat.
Kuluneiden vuosikymmenien aikana useampi tuhat toisen polven suomalaista on varttunut lapsesta nuoreksi suomalaistyön eri muotojen tukemana. Nykyiset lapsiperheet ansaitsevat edelleen huomiomme ja työmuotojen ajanmukaisen uudistamisen. Vastuunkantajien vaihtuessa voidaan yhdessä kehittää niitä toimintatapoja, jotka edelleen kantavat kielikoulujen ja seurakuntien perusideaa – olla tukipuu kaikille saksansuomalaisille ja heidän perheilleen.
