Sasu-ripareista
Riparilla pohditaan ihmisen elämää, perehdytään kristillisen uskon perusteisiin ja etsitään uskonnollisuuden merkitystä oman elämän voimavarana. Ripari on opiskelua, yhdessäoloa, hauskanpitoa uusien kavereiden kanssa, pelailua ja hartauselämää. Rippikoululaiset, isoset, nuorisotyönohjaajat ja papit jakavat leirin arjen ja pääsevät rikastumaan toinen toistensa kokemuksista ja ajatuksista. Sasu-riparilla pääsee lisäksi tutustumaan toisiin suomalais-saksalaisiin ja suomalaisiin nuoriin ja pohtimaan yhdessä mm. omaan identiteettiin liittyviä kysymyksiä kahden maan, kielen ja kulttuurin rajamaalla. Riparilla toimitaan suomeksi ja saksaksi, joten molempia kieliä pääsee käyttämään, mutta vaikeista asioista saa puhua itselle vahvemmalla kielellä.
Rippikouluvuosi koostuu seuraavista osista:
- Maaliskuu: rippikoululaisten tutustumisviikonloppu
- Maalis-kesäkuu: itsenäisen seurakuntaan tutustumisen jakso
- Heinä-elokuu: leirijakso Suomessa
- Loka-marraskuu: JuureS-viikonloppu eli nuorten viikonloppuleiri, johon kutsutaan kesän rippikoululaisia ja isosia myös suomalaisista yhteistyöseurakunnista
* Seurakuntaan tutustumisen jakso sisältää kirjallisia tehtäviä, joista käydään sähköpostitse keskustelua oman rippikouluopettajan kanssa. Tehtävien avulla tutustutaan sekä saksalaisen kotiseurakunnan että lähimmän suomalaisen seurakunnan jumalanpalveluselämään ja muuhun toimintaan.
* Kesän leirijakso toteutetaan yhdessä suomalaisten yhteistyöseurakuntien kanssa. Leiriväestä puolet tulee Saksasta (saksankielisestä Keski-Euroopasta), toinen puoli on ko. suomalaisen seurakunnan rippikoululaisia, isosia ja opettajia.
Leireillä on kaksi opetusryhmää, suomenkielinen ja saksankielinen. Leirien muu ohjelma - ryhmätunnit, iltaohjelmat, hartaudet ja jumalanpalvelukset - on kaikille yhteistä ja kaksikielistä. Siksi leireillä toisaalta tulee toimeen saksan kielellä, mutta toisaalta ne tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomen kielen käyttöön.
Kuka voi osallistua?
Sasu-riparille saa osallistua sinä vuonna, jona täyttää 15 vuotta. Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat 12–14-vuotiaat jäsenensä rippikouluun. Saksalainen rippikoulu kestää vuodesta kahteen vuoteen ja sen ulkoiset puitteet vaihtelevat huomattavasti eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika koostuu viikottaisista tapaamisista, viikonloppuleireistä ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa rippikoululaiset tutustuvat monipuolisesti oman seurakuntansa toimintaan ja pohtivat laajamittaisesti erilaisia kristinuskon kysymyksiä ja ulottuvuuksia. Suosittelemme saksalaiseen rippikouluopetukseenn osallistumista vähintään vuoden ajan. Kotiseurakunnan rippikoulun käyminen yhdessä koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle saksalais-suomalaiselle rippileirille osallistuminen tukevat erinomaisesti toisiaan. Saksalaisen rippikoulun käyminen ei kuitenkaan ole edellytys suomalais-saksalaiseen rippikouluun osallistumiseen.
Rippikoulun voi käydä, vaikka ei kuuluisi kirkkoon eikä olisi kastettu. Konfirmaation edellytyksenä on kuitenkin kaste, jonka kautta nuoresta tulee myös kirkon jäsen. Kaste voidaan toimittaa joko ennen leirijakson alkua lähimmässä suomalaisessa seurakunnassa tai saksalaisessa kotiseurakunnassa, leirijakson aikana tai konfirmaation yhteydessä. Kasteesta sovitaan saksalaisen kotiseurakunnan papin tai rippikoulun opettajan kanssa.
Kuviin ja juttuihin menneiden vuosien sasu-leireiltä ja muista sasu-tapahtumista voit käydä tutustumassa saksalais-suomalaisten rippikoulujen blogissa osoitteessa sasublogi.blogspot.com.
