Kielikoulu on tarkoitettu lähinnä lapsille ja nuorille, joiden vanhemmista toinen on suomalainen ja Saksassa asuvien suomalaisperheiden lapsille. Kielikoulun pyrkimyksenä on antaa täydentävää suomen kielen opetusta, joka auttaa syventämään ja vahvistamaan niitä kielellisiä valmiuksia, joille on luotu pohja kotona opitun suomen kielen avulla. Kielikoulut toimivat monipuolisesti myös suomalaisen kultuuriperinteen välittäjinä koulun lapsille, nuorille ja heidän perheenjäsenilleen.

Monikielisessä kodissa kasvavan lapsen kielellistä kehitystä hallitsee viimeistään kouluiässä ympäristön kieli. Suomalaisessa kielikoulussa lapsi voi liittyä suomea puhuvaan ryhmään. Toisten suomea osaavien lasten tapaaminen motivoi lasta käyttämään suomen kieltä. Ulkomailla asuvan suomalaisperheen lapselle kielikoulu voi merkitä "keidasta erämaassa". Hän saa uudessa kieli- ja elinympäristössään suomalaisessa kielikoulussa onnistumisen elämyksiä, jotka ovat tarpeen opeteltaessa uuden asuinmaan kieltä ja yritettäessä sopeutua asuinmaan kultuuriin. Kielikoulu auttaa ylläpitämään ja kehittämään Saksassa väliaikaisesti asuvien suomea puhuvien lasten kielellisiä valmiuksia ja taitoja. Näin lapsi toisaalta säilyttää elävän kontaktin Suomeen ja suomen kieleen sekä saavuttaa valmiuden sopeutua Suomeen paluumuuton yhteydessä.

Kielikoulu on tuki myös vanhemmille, joista lapsen kasvattaminen monikieliseksi saattaa joskus tuntua ylivoimaiselta. Se antaa kasvattajalle erinomaisen mahdollisuuden mielipiteiden ja kokemusten vaihtoon sekä yhteyksien solmimiseen samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Suomalaista kielikoulua käydään yleensä yhtenä iltapäivänä viikossa, kaksi koulutuntia kerrallaan. Kielikoululaiset jaetaan iän ja suomen kielen taidon mukaan opetusryhmiin.

Kaikkein pienimmille lapsille on monissa kielikouluissa leikkiryhmiä. Kasvatus monikieliseksi on hyvä aloittaa niin varhain kuin mahdollista!

Alle kouluikäisille opetetaan suomea laulujen, lorujen, pelien, kuvakirjojen, askartelun ja leikkien avulla. Kouluikäiset harjoittelevat suullista ja kirjallista suomen kieltä sekä tutustuvat Suomeen, mm. sen historiaan, maantieteeseen ja kulttuuriin. Opetuksessa kielikoulut voivat käyttää Kotiperuskoulun tarjoamia palveluja.

Suurimmissa kouluissa on erityisesti suomalaislapsille tarkoitettuja ryhmiä, joissa noudatetaan Suomen peruskoulun äidinkielen opetussuunnitelmaa. Tämä helpottaa paluuta kouluun Suomessa.

Düsseldorfin ja Hampurin kielikouluilla on oma ryhmä kansainvälistä koulua käyville suomalaisille.

Vanhemmat mukana

Saksan suomalaiset kielikoulut ovat rekisteröimättömiä itsenäisiä yhdistyksiä. Koulun ylin päättävä elin on vanhempainkokous. Se nimeää vanhempainneuvoston, joka johtaa ja valvoo koulun toimintaa.  Vanhempainneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja toimihenkilöt.

Saksan suomalaisten kielikoulujen keskushallintoelimiä ovat kielikouluneuvosto ja pedagoginen neuvosto.

Suomen valtio tukee kielikoulujen toimintaa, joskin osan toiminnastaan koulut rahoittavat itse. Suomen opetushallituksen ja -ministeriön antaman taloudellisen tuen koordinoinnista vastaa kielikouluneuvosto.

Pedagoginen neuvosto edustaa ja palvelee kielikoulujen opettajia ja organisoi mm. vuosittain pidettävät opettajien neuvottelu- ja jatkokoulutusviikonloput. Sen toimintaa johtaa opettajien keskuudestaan valitsema puheenjohtaja.

Maanlaajuisesti kielikoulut ovat järjestäytyneet Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen SKTK:n yhteyteen. SKTK on rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys, joka hoitaa kielikoulujen yleishallinnon, taloushallinnon ja tiedotuksen.

SKTK:n toiminnanjohtaja osallistuu sekä kielikouluneuvoston että  pedagogisen neuvoston toimintaan neuvoa-antavana jäsenenä.

Juhlia, leirejä, harrastuksia

Suomalaisissa kielikouluissa vietetään perinteisiä joulu- ja kevätjuhlia sekä merkki- ja juhlapäiviä. Koulusta voi löytää myös uuden harrastuksen. Kursseja on tanhusta tietokoneisiin. Toiminnan hyväksi järjestetään yhdessä kirpputoreja ja myyjäisiä.

Motivaatioleirit ovat suosittuja useamman koulun yhteisiä tapahtumia. Viikonloppuleirien teemana on usein mm. urheilu, luonto tai luova ilmaisu.

Pääsiäisen aikaan järjestetään opintomatka Helsinkiin. Oppilaat asuvat perheissä ja käyvät isäntäperheen samanikäisten lasten kanssa koulussa. Retket vievät matkalaiset aina presidentinlinnasta karamellitehtaalle.

Kesälukioseura ja Suomi-Seura järjestävät ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille suomen kielen ja kulttuurin kesäleirejä eri puolella Suomea. Hyvin suomea puhuvat yli 15-vuotiaat oppilaat voivat osallistua myös kesälukioiden opetukseen.

Kielikokeet

Suomen opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston laatima yleinen kielitutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Jyväskylässä. Saksassa kielikoululaiset voivat suorittaa saman tutkinnon Düsseldorfin työväenopistolla.

Joissakin Saksan osavaltioissa suomalaisten kielikoulujen oppilaat saavat suomen opiskelusta merkinnän koulutodistukseen.